Ei tartte olla pitsaa!
Silvia Gaiani on todellinen Suomi-fani. Hän on aikaisemmin työskennellyt Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa, ja parivuotisen pestin ajan matkustanut edestakaisin kahden kodin väliä Joensuu-Bologna. Nyt luvassa on ”kunnollinen” muutto Suomeen, Seinäjoelle.
– Muutan tänne perheeni kanssa. Tämä on unelmani. Tunnen olevani nyt oikeassa paikassa.
Silvia Gaiani on kaksinkertainen tohtori, ja hän on tehnyt kansainvälistä uraa ruokajärjestelmän kestävyyden parissa. Ruralia-instituutin viisivuotinen tutkimushanke on tuonut hänet nyt Seinäjoelle, eikä Gaiani voisi olla onnellisempi.
– Koronapandemian vuoksi muutto on viivästynyt, koska koko Italia oli pitkään sulkutilassa. Olen kuitenkin päässyt käymään Seinäjoella jo useita kertoja. Tunnen kaupungin omakseni, kodikseni. Kun olen täällä, oleminen on stressitöntä. Joka kerta jo, kun astun Helsingissä Seinäjoelle vievään junaan, rentoudun. Jonkinlainen rauha valtaa mielen.
Haluan integroitua Seinäjoelle ja juurruttaa myös lapseni tänne.
Italialaistutkija kehuu Seinäjokea sopivan kokoiseksi kaupungiksi, joka tarjoaa ihmiselle kaiken tarpeellisen. On kulttuuria, luontoa ja tekemistä myös lapsille. Eteläpohjalainen jähmeys ja sisäänpäinkääntyneisyys on hänen mielestään pelkkä myytti.
– Vaikka en puhu paljon suomea, olen saanut täältä paljon ystäviä, niin kollegoista Ruralia-instituutissa kuin ruokayrittäjistä, joita työn puolesta olen päässyt tapaamaan. Aina, kun tulen Seinäjoelle, luvassa on todella paljon sosiaalista kanssakäymistä. Käymme kahvilla ja syömässä ja Kalevan navetassa taidenäyttelyissä. Niin ja ostoksilla! Rakastan suomalaista designia.
Pian seinäjokelaistuva italialainen on ihastunut myös suomalaiseen ulkoilmakulttuuriin.
– Italialaiset istuskelevat enimmäkseen sisällä, jos on huono sää. Täällä ihmiset näyttävät ulkoilevan, vaikka sataisi mitä.
Bologna ja Etelä-Pohjanmaa ovat Gaianin mukaan monin tavoin samanlaisia. Molemmilla alueilla on voimakas identiteetti ruuantuottajana, ja ruuan ympärillä on paljon vireää yrittämistä.
Kuva: Francesca Cesari
Lue seuraavaksi uuspohjalaisen Mervin tarina: Yhteisiä säveliä ja kasvutarinoita