Nopeasti reagoiva, hakeutuva, tuttu ja helposti lähestyttävä
Minkälainen on Seinäjoen kirjasto vuonna 2022? Entä millaisia tarpeita on sen asiakkailla ja millä välineillä heitä palvellaan? Muistuttaako kirjasto silloin enemmän turvallista ja tavallista lehmää vai eksoottista okapia? Tai jos hedelmään halutaan verrata: omenaa, joka pitää lääkärin loitolla vai ehkä viinirypäleterttua, jonka hedelmistä voidaan jalostaa monenlaista herkkua.
Kenpä tietäis sen, ken arvaisi huomisen, riimitteli aikoinaan lauluntekijä. Häntä uhmaten Seinäjoen kirjaston eri toimipisteiden väki kokoontui vuosittaiseen työyhteisöpäivään miettimään tulevaisuutta. Tarkoitus oli kerätä henkilöstön ajatuksia meneillään olevaa strategiatyötä varten.
Jos siis, hyvä asiakkaamme, tiedottamisestamme huolimatta temmoit marraskuisena perjantaina ovenkahvaa, odotit sähköisten ovien aukeamista tai kirjastoautoa saapuvaksi, voit olla levollisin mielin. Seinäjoen kaupunginkirjaston väki ei ollut hukan teillä, joron jäljillä, hevonkuusessa eikä edes humputtelemassa, vaan äskettäin muuttaneen Ylistaron monipalvelukirjaston viihtyisissä tiloissa kokonaisen työpäivän ajan.
Kirjaston kohderyhmät
Kaikkiaan noin 60 kirjastolaista mietti muun muassa sitä, mitkä olisivat ne kirjaston kohderyhmät, joiden tarpeisiin tulisi lähivuosina kiinnittää erityistä huomiota ja millaisia palveluja heille voisi tarjota. Lapset, nuoret, ikäihmiset ja maahanmuuttajat nousivat tässä keskustelussa voimakkaimmin esiin, eivät kuitenkaan muiden käyttäjäryhmien kustannuksella. Jokainen asiakas on tervetullut kirjastoon aivan kuten nykyäänkin. Näin me sen koemme.
Haluamme olla osaltamme huolehtimassa lukutaidon säilymisestä ja monilukutaidon karttumisesta myös kuuden vuoden kuluttua. Siitä olimme liikuttavan yksimielisiä. Aiomme huolehtia myös halukkaiden mahdollisuudesta nousta digikelkkaan ja oppia käyttämään sähköisiä palveluja. Alan ammattilaisia tiedämme tarvittavan myös olennaisen tiedon seulomiseen valtavasta virrasta, vaikka lähes kaikki kulkevatkin oma tiedonhakuväline taskussaan. Kirjasto ja sen työntekijät eivät ole päässeet pölyyntymään tähänkään asti, mutta tulevina vuosina nopea reagointi yhteiskunnan muutoksiin ja asiakkaiden tarpeisiin on yhä olennaisempaa. Mahdollisuuksien mukaan aiomme myös jalkautua.
Kaikille avoin ja tasapuolinen kirjasto
Vaikka muutos on jatkuvaa ja arvaamatontakin, kirjastosta ei tule tarpeetonta. Jo nyt kirjasto on kaikille avoin, tasapuolisuutta ja kestävää kehitystä edistävä tila, jossa voi viettää aikaansa ilman kulutus- tai edes lainaamispakkoa. Hektisen elämänmenon keskellä ihmisen tarve rauhoittumiseen vain kasvaa. Kirjastosta on mahdollista löytää paikka, jossa voi istahtaa kuuntelemaan omia ajatuksiaan. Yhtä hyvin tila palvelee heitäkin, jotka haluavat tehdä työtä tai lueskella itsekseen, vaan eivät yksikseen.
Pian voimaan tulevassa kirjastolaissa painotetaan yhteisöllisyyttä, moniarvoisuutta ja monikulttuurisuutta. Päivän keskustelujen perusteella Seinäjoen kirjaston työntekijät tuntevat jo nyt nämä asiat omikseen, joten suurta suunnanmuutosta ei tarvita. Kirjasto on tärkeä paitsi lainaamona ja tiedon lähteenä myös tapahtumien tuottajana ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden mahdollistajana – nyt ja tulevaisuudessa.
Ajatusten herättelijäksi ja päivän aikaansaannosten kokoajaksi oli kutsuttu kirjastoalan kouluttaja Päivi Jokitalo, joka tunnetaan myös alan kirjojen toimittajana ja kirjoittajana. Aamun avasi kahden Jaakon tietoisku etsivästä nuorisotyöstä ja päätti Annelin ja Leenan kirjavinkkaustuokio. Kuinkas muutenkaan, kun kirjastolaisista on kyse.
Moniarvoisuudesta puheen olleen: päivä tuottaisi varmasti kuutisenkymmentä keskenään erilaista yhteenvetoa. Tämä on niistä yksi.
Sirpa Pukkinen