Harjoittelujaksoni kirjastossa on mennyt aivan liian nopeasti. Koen olevani onnekas, kun olen päässyt mukaan monenlaiseen toimintaan. Monipuolisuus onkin se sana, joka mielestäni kuvaa tätä työtä parhaiten. Kahta samanlaista päivää ei ole. Mieleenpainuvin kokemus on tähän asti ollut ehdottomasti Harry Potter -ilta. Minulla oli silloin todella hauskaa, vaikka olinkin aivan poikki illan jälkeen. Väsynyt, mutta onnellinen. Onnellinen myös siitä, että suuntani työnsaralla tuntui nyt oikealta. Mikä sai minut alun perin lähtemään kirjastoalan opintoihin, onkin pitempi tarina. Luulen, että sain kipinän kirjastoalalle aivan huomaamatta jo lapsuudessani. Se pieni kipinä on kasvanut vuosi vuodelta vähän suuremmaksi ja lopulta roihahtanut liekkiin.
Sarjakuvat lähellä sydäntä
Minulla ei ole muistikuvia siitä, että vanhempani olisivat lukeneet minulle kovinkaan paljon kirjoja. Muistan kuitenkin isäni kertomat pähkähullut tarinat, joita hän keksi omasta päästään ennen nukkumaan menoa. Ne ruokkivat mielikuvitustani ja janosin kuulla lisää kaikenlaisia kertomuksia. Koitan myös palauttaa mieleeni muistoja lapsuuteni ensimmäisistä kirjastokäynneistä. Vierailin usein äitini kanssa Aallon kirjastossa. Varhaisin muisto liittyy kirjastossa aiemmin käytettyihin kortistoihin. Laatikoita oli paljon ja niiden availeminen oli hauskaa. Äitini hätääntyi, kun huomasi minun sekoittavan laatikoissa olevat kortit aivan uuteen järjestykseen. Onneksi mukava kirjastonhoitaja tuli kertomaan, että kortistot eivät olleet enää käytössä ja niillä sopi leikkiä. Ne olivat vain jääneet odottamaan tulevaa kohtaloaan.
Seuraava muisto nousee mieleen kouluiästä, jolloin luin paljon sarjakuvia. En ollut kovinkaan nopea lukija ja ehkä siksi lukemiseni painottui juuri sarjakuviin. Siihen aikaan lastenromaaneissa oli varsin vähän kuvia. Kävin läpi varmaankin kaikki kirjastossa saatavilla olevat sarjakuvat. Asterixin ja Obelixin seikkailut olivat kuitenkin suosikkejani. Mahtavaa, että niitä luetaan edelleen. Lempipaikkani kirjastossa oli tietysti sarjakuvahylly ja sen ympäristö. Muistan miettineeni jo silloin, että kirjastotätinä oleminen voisi olla mukavaa. Lukisin sarjakuvia kaiket päivät.
Yläasteikäisenä otin valinnaiseksi opinnoksi elokuva- ja romaanikurssin. Suureksi osaksi tämän kurssin ansiota oli se, että kiinnostukseni lukemiseen heräsi aivan uudella tavalla. Minussa syttyi suoranainen lukuhimo. Lapsuudesta tuttuun kirjastoon olikin mukava palata aloittelemaan lukuharrastusta, vaikka lukeminen ei ollut se trendikkäin harrastus teini-ikäisten parissa. Ehkä olenkin ollut aina vähän sellainen omantienkulkija. Sarjakuvat vaihtuivat siis aina vain paksuneviin romaaneihin ja ajatus kirjastotyöstä syveni lukuinnostukseni myötä.
Kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä
Yläasteen viimeisellä luokalla huomasin, että Seinäjoella oli tarjolla merkonomin tutkinto, josta oli mahdollisuus suuntautua myös kirjastoalalle. Hain kouluun ja pääsinkin sisään. Sitten kävi kuitenkin niin ikävästi, että kirjastoalan koulutus ei toteutunut. Hakijoita oli liian vähän. Minua tietenkin harmitti tämä suuresti. Päätin kuitenkin ottaa käyttöön vaihtoehto B:n eli suuntautua asiakaspalveluun ja markkinointiin. Ajattelin, että näin vain oli tarkoitettu. Tein vuosia monenlaista työtä eri aloilla, mutta mikään ei kuitenkaan tuntunut aivan omalta. Lopulta monen mutkan jälkeen päätin hakeutua alkuperäisen haaveeni pariin ja lähteä uudelleen opiskelemaan.
Uskon, että kaikki nämä pienet hetket vaikuttivat ”kirjastokipinäni” syttymiseen. Olenkin kiitollinen kaikille tahoille, jotka edesauttoivat lukuinnostukseni alkamista. Puhumattakaan positiivisista kirjastonkäyttökokemuksista, joiden kautta myös ajatus kirjastourasta lähti liikkeelle. Suuri kiitos myös tästä työharjoittelusta Seinäjoen kirjastolle ja sen väelle. Harjoittelu on vahvistanut uskoani siihen, että nyt olen oikealla polulla. Kannustankin jokaista tavoittelemaan sitä omaa haavettaan, vaikka maailma välillä heittäisikin kapuloita rattaisiin. Toivottavasti se oma kipinä löytyy, oli se sitten mikä tai missä tahansa.
Hannele Hietala
Kiitokset Hannelelle tästä tekstistä ja harjoitteluajasta!