Nälästä nautintoihin
Tiedätkö, että osterit olivat alun perin työväestön ruokaa, mutta muuttuivat rikkaiden herkuksi siinä vaiheessa, kun niiden kannat romahtivat ja saatavuus heikkeni? Oletko joskus tuumannut ketsuppi-sanan alkuperää? Se on alun perin tarkoittanut kiinalaista käynyttä kalalientä, jonka nimi oli koetsiap.
Oletko kuullut, että kirjolohi on Urho Kekkosen antama kauppanimi kalalle, jonka oikea nimi on sateenkaarirautu? Nimi vaihdettiin houkuttelevammaksi, jotta kalanviljely kannattaisi. Onko sinulle koskaan sanottu, että olet niin kova kahvinjuoja, että juot vielä hameen päältäsi? Ei onneksi minullekaan, mutta niin saatettiin vielä 1800-luvulla sanoa naisesta, joka muiden mielestä tuhlasi juomalla turhan paljon kahvia.
Jaakko Hämeen-Anttilan ja Venla Rossin Nälästä nautintoihin: ruoan tarina -kirja sisältää paljon muitakin mehukkaita yksityiskohtia. Mutta ei 
pelkästään niitä. Kirjassa aihetta lähestytään kulttuurihistorian kautta eli kuvataan, millainen asema ruoalla on ollut eri yhteiskunnissa, mitä vaikutuksia eri ruoka-aineiden löytämisellä ja tuottamisella on ollut ja kuinka syömisestä on puhuttu ja kirjoitettu. Monet aikoja sitten tehdyt ruokaan liittyvät päätökset vaikuttavat vielä nykyaikanakin.
Huvittuneena luin kirjasta mm. sen, että pikkutakkipakko poistui miehiltä ravintolaan mentäessä vuonna 1970. Kolme vuotta aiemmin oli poistunut miesseuralaispakko. Alko antoi vuonna 1967 julkilausuman, jonka mukaan ilman miesseuraa ravintolaan tuleva nainen ei alenna ravintolan tasoa. Miten huojentavaa!
Koska ravinnonsaanti on yksi ihmisen perustarpeista, on moni ruokailuun liittyvä sana tai sanonta otettu myös muuhun käyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi nauttia, ahmia, puuroutua, olla kurkkuaan myöten täynnä ja niellä katkera tappio.
Kirjan luettuaan voi arkisestakin ruokailusta löytää uusia merkityksiä. Vielä enemmän niitä tarjoavat erilaiset juhlat. Ensi kerralla onnittelumaljoja kilistellessäsi voit ajatella toimivasi inkojen tapaan. He uhrasivat omaa versiotaan oluesta kultaisessa kupissa auringolle uskoen, että alkoholi kykenee manaamaan esiin yliluonnollisia voimia.
Reseptejä, tarinoita ja ruokamuistoja
Onnellinen pulla on vuonna 2017 ilmestynyt kirjallinen leivontakirja, johon kannattaa tutustua. Lautasellinen iloa taas samalla tavalla reseptejä ja kirjailijoiden tekstejä yhdistävä mukava keittokirja vuodelta 2013. Naisten Pankki keräsi molemmilla Reettä Meriläisen ja Johanna Pentikäisen toimittamilla kirjoilla varoja työhön, jolla edistetään naisten yrittäjyyttä, koulutusta ja toimeentuloa kehittyvissä maissa. Leivontakirjan kuvitus on Matti Pikkujämsän, keittokirjan Karoliina Pertamon.
Omia ruoka- ja leivontaohjeita ovat kirjoja varten antaneet Naisten Pankin ystävät ja työssä mukana olevat vapaaehtoiset. Kirjailijat puolestaan osallistuivat hankkeeseen lahjoittamalla tekstinsä kansien väliin veloituksetta. Osa niistä on kirjailijoiden omia ruokaan tai leipomiseen liittyviä muistoja, osa taas muita aiheeseen liittyviä tekstejä. Mukana on sekä runoja että proosaa.
Tekstejä on kahdessa kirjassa yhteensä 17 kirjailijalta. Mukana ovat Hannu-Pekka Björkman, Laura Honkasalo, Leena Lehtolainen, Irja Askola, Jari Tervo, Sinikka Nopola, Ilpo Tiihonen, Aki Ollikainen, Jukka Itkonen, Tuomas Kyrö, Kati Tervo, Hannu Väisänen, Matti Rönkä, Riina Katajavuori, Tommi Melender, Katja Kettu ja Rosa Liksom.
Reseptien kirjo on yhtä monipuolinen. Reseptien avulla voi leipoa vaikka kotoisia röpörieskoja ja karjalanpiirakoita tai etsiä uusia makuja valmistamalla esimerkiksi guatemalalaisia papuja makkaran ja pekonin kera tai hauduttamalla kalapataa bretagnelaisittain. Kirjaa selailemalla selviää myös, miten valmistetaan suolaisenmakeat taatelileipäset Irakista tai juustopiiraat Georgiasta.
Lukemalla jonkin edellä vinkatuista kirjoista voit suorittaa halutessasi Seinäjoen kaupunginkirjaston Aikamatka-haasteen kohdan: lue 2010-luvulla ilmestynyt kirja.
Sirpa Pukkinen