Tänään 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää. WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.
Valitettavan usein puhe mielenterveydestä pyörii mielenterveyden ongelmien ympärillä. Niistäkin on tärkeää puhua ja pitää tietoisuutta yllä. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin puhua mielenterveydestä myös hyvässä valossa. Hyvä mielenterveys ei tarkoita pelkästään sairauden puuttumista, vaan taitoja, joita meillä on ja joita voimme myös kehittää. On myös hyvä huomata, että tosi moni meistä on jo hyvä näissä taidoissa!
Mielenterveyteen vaikuttavat monet asiat, ja hyvä mielenterveys koostuu monesta eri tekijästä, joista osa on yksilöllisiä ja osa yhteiskunnallisia. Yksilöllisellä tasolla henkilö, jolla on hyvä mielenterveys, kykenee esimerkiksi välittäviin ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen toisten kanssa sekä pystyy osallistumaan työhön tai muuhun sosiaaliseen tekemiseen. Hän kokee elämänsä merkitykselliseksi ja kokee pystyvänsä vaikuttamaan siihen, sekä pystyy ajattelemaan optimistisesti. Hyvään mielenterveyteen olennaisena osana kuuluu myös kyky kohdata vaikeuksia ja muutoksia elämässä, sekä taito tunnistaa, milloin tarvitsee ulkopuolista apua.
Erityisen tärkeää on huomata se, että mielenterveystaitoja voi treenata, ihan niin kuin fyysistä kuntoa ja lihaksiakin. Samat arkielämän jutut, joilla ylläpidämme fyysistä terveyttä, vaikuttavat vahvasti myös mielenterveyteen. Arjen rytmi, riittävä lepo ja monipuolinen ruoka auttavat jo alkuun. Siihen kun lisää sopivasti mielekästä tekemistä, liikkumista ja sosiaalisia verkostoja ollaan jo pitkällä. Kaikkea ei voi laittaa kuntoon kerralla, mutta onneksi osa-alueet kompensoivat toisiaan. Yksikin kunnossa oleva osa-alue auttaa, ja antaa voimia taas seuraavan parantamiseen.
Mielenterveyden ylläpitäminen ja edistäminen ovat myös yhteiskunnan tehtäviä. Ympäristöllä ja elinolosuhteilla on valtava merkitys mielen hyvinvointiin. Me kaupunkina olemme vastuussa siitä, että meidän palvelumme ja ympäristömme ovat suotuisia mielenterveyden kannalta. Siksi olemme mukana Mieli ry:n Hyvän mielen kunta -hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä mielenterveysosaamista kunnissa. Hankkeen aikana on kehitetty Hyvän mielen kunta -tarkistuslistaa, joka on meille työväline tähän työhön.
Lue lisää Hyvän mielen kunta -hankkeesta Mieli ry:n sivuilta: https://mieli.fi/mieli-ry/hankkeet/hyvan-mielen-kunta-hanke/
Henna Rantasaari, hyvinvointipäällikkö Seinäjoen kaupungilta