Kotimaisia lukuvinkkejä
Mitäs jos kaivaisit omasta hyllystä tai kirjaston kokoelmista vaihteeksi kotimaisen kirjan – joko Suomen juhlavuoden kunniaksi tai siitä huolimatta. Sortimenttia riittää klassikoista uunituoreisiin. Miltä tuntuisi palata kenties vuosikymmenien jälkeen ihan vapaaehtoisesti Kalevalaan tai Seitsemään veljekseen? Entä jos istahtaisit Rautatien Matin ja Liisan kanssa junaan ja eläytyisit heidän uuden tekniikan pelkoonsa. Se ei liene nykyäänkään aivan vieras tunne. Minna Canthin Työmiehen vaimon parissa lukija taas saa hyvän tilaisuuden ihmetellä sukupuolten välisessä tasa-arvossa tapahtuneita muutoksia.
Oletko muodostanut oman käsityksesi siitä, oliko Juhannustanssien nostattama kohu oikeutettu vai tuntuuko Salaman höykytys ylimitoitetulta? Entäs Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata tai Vuosisadan rakkaustarina? Minkälaisia ajatuksia ne herättävät? Elitkö ruuhkavuosia Sonja O:n ilmestyessä ja noteerasit ehkä katkelmia siitä käydystä keskustelusta, mutta et ehtinyt itse tarttua kirjaan. Vai oletko sen ikäinen, että opettelit silloin, 1980-luvun alussa, lukemaan? Haluaisitko ottaa selvää, kuinka Kaurasen/Snellmanin teksti tänään kolahtaa?
Vaikka monet suomalaiset nykykirjailijat ammentavatkin aiheensa menneisyydestä, he kuvaavat esimerkiksi sota-ajan tapahtumia ja ihmiskohtaloita niin modernisti, että tarinat eivät tosiaankaan jää vanhan kertauksiksi. Henkilöt ovat usein enemmän lihaa ja verta kuin aikalaisten kirjoissa, mikä on monin tavoin ymmärrettävää. Esimerkiksi tästä käyvät mielestäni ainakin Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, Heidi Köngäksen Dora, Dora ja Minna Rytisalon Lempi. Sota-aikaan palaa takaumissaan myös Sami Hilvon Viinakortti. Jos hapuilit nenäliinaa Brokeback Mountain -elokuvaa katsoessasi, tämäkin kirja on sinua varten.
Myös seuraaviin kotimaisiin kirjoihin kannattaa tarttua, jos esittely herättää kiinnostuksen kipinän.
Markku Pääskynen: Vihan päivä
Järkyttävä kertomus perheestä, joka ajautuu taloudelliseen umpikujaan. Lehtiotsikoista tutut ihmiskohtalot koskettavat syvästi. Tarina ei voisi olla ajankohtaisempi, vaikka kuinka toivoisi, että se olisi taitavan kirjailijan mielikuvituksen tuotetta.
Veikko Huovinen: Lemmikkieläin ja Valmismatka: kaksi novellia
Huovisen kaksi pitkää novellia sisältävään kirjaan kannattaa tarttua, jos Huovinen yhdistyy mielessäsi ainoastaan Havukka-ahon ajattelijaan tai Hamsterit-kirjaan. Lemmikkieläin on oivallinen ja terävä kuvaus siitä, miten kaiken saavuttanut mies pestaa rutiköyhän lähimmäisen itselleen vuoden ajaksi lemmikiksi, jonka touhuja suljetussa lasilaatikossa on mukava seurata. Keksikö Huovinen siis tosi-tv -konseptin jo vuonna 1966? Valmismatka-novellissa matkustajat ovat sananmukaisesti kylmässä kyydissä. Novelli jättää jälkeensä vahvan ja ristiriitaisenkin tunnelman.
Satu Taskinen: Katedraali
Satu Taskinen on Itävallassa asuva kirjailija, jonka esikoisteos, Täydellinen paisti, voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon. Katedraali on hänen toinen teoksensa. Tarinassa kolme sisarusta kokoontuu alle nelikymppisenä kuolleen pikkusisarensa hautajaisiin. Tapahtumia kerrotaan opintonsa äidin ja sisaren hoivaamisen vuoksi jättäneen Tean ajatusvirran kautta. Wienissä asuva Tea on älykäs ihminen, joka tekee tarkkoja havaintoja pikkuasioista, mutta ajattelee myös maailmoja syleileviä suuria ajatuksia. Hän on lähes erakoitunut keräämänsä roinan keskelle ja menettänyt muutenkin elämänhallintansa. Kirja on kiinnostava ja sopii erityisesti niille, jotka lukevat mielellään perheenjäsenten välisistä suhteista.
Anna-Leena Härkönen: Terveisiä pallomerestä ja muita kirjoituksia
Suomalaisen kirjallisuuden sanaseijat jäävät usein sanaseppojen katveeseen. Tuomas Kyröstä, Kari Hotakaisesta ja Miika Nousiaisesta on tullut lukemattomienkin suomalaisten keskuudessa kolme pohjoisen maan vitsikästä miestä. Itse olen nauranut ääneen myös Anna-Leena Härkösen kirjoituksia joko lehdistä tai kansien väliin kootuista kokoelmista lukiessani. Pureeko Härkösen huumori sinuun? Entä oletko tutustunut myös aikuisille kirjoittavan Sinikka Nopolan huumoriin?
Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä
Jalosen kirjan päähenkilöstä ei voi olla pitämättä. Hän on pohjimmiltaan ns. hyvä poika, vaikka ajautuukin vilpittömyyttään touhuihin, jotka eivät kestä päivänvaloa. Tarina kertoo yhdestä kesästä 17-vuotiaan pojan elämässä. Erinomaisen oppilaan lukio uhkaa jäädä kesken, koska perheen rahat ovat tiukalla. Poika pestataan kesätöihin sukulaismiehen peltiyritykseen. Arkisin kortteerina on asuntovaunu yrityksen pihassa. Päähenkilö tekee ruumiillista työtä ja tutustuu monenlaisiin persooniin työporukassa. Hän kokee kesän aikana myös ensimmäisen rakastumisen.
Soili Pohjalainen: Käyttövehkeitä
Tämän kattauksen uusin kirja on tekijänsä esikoisromaani. Se kertoo aikuiseksi kasvaneesta isän tytöstä, Saanasta. Sisältä säröillä olevan Saanan äiti asustaa Espanjassa ja veli ollut jo vuosia pitkään kadoksissa. Kun Saanan isä kuolee, tytär joutuu paitsi hoitamaan käytännön asiat myös kohtaamaan isän kuoleman ja sen esiin nostattamat muistot ja tunteet. Itse vanhempiensa kaupan takahuoneessa kasvanut Pohjalainen kuvaa erityisen elävästi ja taitavasti miesten puheita ja käyttäytymistä.
Tarkista kirjojen saatavuus Eepos-verkkokirjastosta
Sirpa Pukkinen