Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ja kun kuva ja sana yhdistetään taitavasti, syntyy todella vaikuttavia kertomuksia. Valokuvataiteen historian luokassa kirjastossa on laajasti elämän eri aloja käsitteleviä teoksia. Tutustu sinua kiinnostavaan aiheeseen niin kauniiden kuvien kuin niitä syventävien tekstien kautta. Valokuvataiteen historia on kirjastoluokka 75.79, pääkirjastossa luokka on sijoitettu Aallon kirjastoon.
Caj Bremer: Takaisin Karjalaan (2016)
Caj Bremer teki 1970- ja 1980-lukujen taitteessa viisi matkaa rajantakaiseen Karjalaan Helsingin Sanomien kuvaajana. Mukana oli toimittaja Sakari Määttänen. Matkat suuntautuivat Vienan Karjalaan, Karjalankannakselle, Laatokalle ja Aunukseen. Gallen-Kallelan museon julkaisemassa kirjassa on upeita mustavalkokuvia näiltä retkiltä. Kuvien lisäksi Kaj Bremer kertoo matkoista, joilla mukana seurasi aina KGB:n edustusto tarkkailemassa, ettei mitään luvatonta päästy tekemään. Esimerkiksi Valamoon pyrittiin useita kertoja, mutta matka estettiin jos jonkinlaisin verukkein. Karjalaiset maisemat ja rakennuskanta säväyttivät alkuperäisyydellään, mutta Neuvostoliiton järjestämä virallinen ohjelma puheineen ja kansantansseineen kyllästytti pian.
Kirja on hieno kuvamatka Karjalaan: Upeita maisemia, rappioromantiikkaa ja neuvostoihmisiä. Lopussa on Pekka Laaksosen tiivistelmä Vienan Karjalan runokyliin suuntautuneen matkailun historiasta.
I.K. Inha toiveiden mailla (2016)
Useimmat meistä tuntevat I.K. Inhan nimenomaan Karjalan kuvaajana, mutta Karjala ei ollut hänen ainoa kuvauskohteensa. Tähän kirjaan on kuvattu Inhan valokuvia Padasjoelta Päijät-Hämeestä. Suurin osa kuvista on otettu vuonna 1913. Kuvien mukana pääsee tutustumaan suomalaiseen maalaiselämään: on kuvattu luontoa, viljelysmaita, maatalousrakennuksia. Yksi tärkeistä kuvauskohteista on ollut Päijänne. Päijänteen jylhiä maisemia kirjassa on paljon. Inha näyttäytyykin kirjassa myös luontoihmisenä ja luonnon puolestapuhujana. Kirjan lopussa on Kati Lintosen artikkeli Inhasta luontokuvaajana ja luonnonsuojelun pioneerina.
Juha Metso: Tunteella ja liikkeellä (2016)
Juha Metso on kotkalaislähtöinen valokuvaaja, joka on tullut suurelle yleisölle tutuksi etenkin Ville Haapasalon kanssa tehdyistä kirjoista Et kuitenkaan usko… ja Et muuten tätäkään usko… Kirjojen haastatteluosuudet on kirjoittanut Kauko Röyhkä. Näiden lisäksi Metso on kuvannut rajantakaista Karjalaa ja Suursaarta. Myös näistä alueista kertoviin kirjoihin tekstit on kirjoittanut Kauko Röyhkä.
Kirja Tunteella ja liikkeellä monipuolistaa kuvaa Metsosta. Kirjaan sisältyy valokuvia aina 1990-luvun alusta tähän päivään asti. Metso on ollut mukana monenlaisissa taideproduktioissa, hän on kuvannut rock-tähtiä sekä tehnyt kuvausmatkoja Venäjän lisäksi mm. Beniniin. Kaikkiin näihin puoliin pääsee tutustumaan kirjassa. Valokuvien lisäksi kirja sisältää kaksi artikkelia, jotka käsittelevät Juha Metsoa, hänen tapaansa kuvata sekä hänen valokuviaan.
Örs Csete, Gábor Richly: 1956. Vuoden 1956 kasvoja ja kohtaloita, unkarilaisia ja suomalaisia (2016)
Lokakuussa 2016 tuli kuluneeksi kuusikymmentä vuotta Unkarin vuoden 1956 kansannoususta. Sen kunniaksi on koottu valokuvakirja kansannousuun tavalla tai toisella osallistuneiden 28 suomalaisen ja unkarilaisen tarinoista. Kirjaan on koottu näiden henkilöiden tarinat sekä valokuva nykyajalta ja kuudenkymmenen vuoden takaa. Mukana on monta liikuttavaa kertomusta nuorista, innostuneista ihmisistä, jotka nousevat vastustamaan miehittäjää. Suomalaisten haastatteluissa kerrotaan siitä, kuinka veljeskansan kohtalo innosti ihmisiä osallistumaan monin tavoin: täällä luovutettiin verta, myytiin ilmapalloja ja kerättiin kierrätyspaperia ja lumppuja.
Valokuvat ja haastattelukertomukset tuovat kuudenkymmenen vuoden takaiset tapahtumat eloon. Kirjaan sisältyy myös perusteellinen katsaus kansannousuun johtaneisiin tapahtumiin sekä yksityiskohtainen selostus kansannousun vaiheista. Lisää vuoden 1956 kasvoja voi katsella nettisivulla www.1956.hu.
Brander, Signe: Panoraamoja (2016)
Valokuvaajan Signe Brander kuvasi Helsinkiä Suomen muinaismuistolautakunnan toimeksiannosta vuosina 1907−1913. Lautakunta lunasti häneltä yli yhdeksänsataa kuvaa. Tähän kirjaan on koottu ns. panoraamakuvia. Useita samasta kohteesta otettuja kuvia on asetettu vierekkäin ja sulautettu digitaalisesti yhteen, jolloin syntyy panoraamakuva. Kuvien ottamisjärjestyksestä ja Branderin merkinnöistä on voitu päätellä, että hän on tarkoittanut nämä kuvat panoraamaksi jo otosten ottamisaikaan.
Mustavalkoisten kuvien avulla pääsee tutustumaan suomalaiseen kaupunkielämään sadan vuoden taakse. Kuvia täydentävät niitä tarkasti selittävät kuvatekstit. Kirja on upea kokonaisuus!
Hakli, Kari: Helsinki mielessäin – Helsinki in my mind (2016)
Vastapainoksi Signe Branderin kuville voi tämän kirjan kautta tutustua 1970−1980-lukujen Helsinkiin. Katumuoti ja liikennevälineet sekä kaupunkirakentaminen ovat keskeisessä osassa kirjaa.
Mats Andersson ja Heikki Willamo: Kohtaamisia (2014)
Kahden luontokuvaajan yhdessä tekemä teos Kohtaamisia on mystisen kaunis kokonaisuus. Kirjassa on suuria, hämyisiä mustavalkokuvia, joissa näkyy jokin metsäneläin, joissain kuvissa vain häivähdys tai vilahdus eläimestä. Kuvaajat ovat kohdanneet metsässä kurkia, karhuja, hirviä, peuroja, kettuja ja monia muita eläimiä. Kuvien lisäksi kirja sisältää luontokuvaajien ajatuksia metsästä, eläimistä, luontosuhteesta ja valokuvaamisesta. Mustavalkoiset kuvat ovat tavanomaisesta poikkeavia luontokuviksi. Kokonaisuus on erittäin tyylikäs.
Shakya, Hannamari: Tavallaan voi rakastaa (2014)
Kirjaan on kuvattu ja haastateltu kolmisenkymmentä pitkään yhdessä ollutta pariskuntaa. Parin molemmat osapuolet ovat saaneet kertoa oman näkemyksensä siitä, miten yhdessäolo on onnistunut ja missä on parisuhteen salaisuus. Osa pariskunnista on ollut yhdessä seitsemänkymmentä vuotta, jotkut parikymmentä. Jo tarinat itsessään ovat herkistäviä, mutta entistä koskettavammaksi kirjan tekevät koko sivun suuruiset värivalokuvat, joissa kirjan pariskunnat vakavin ilmein katsovat kameraan.
Jouppi, Kaisu: Tyhjä syli (2015)
Kauniilla tavalla järkyttävä kirja kertoo naisista, jotka ovat synnyttäneet kuolleen lapsen. Tarinat ja kuvat saavat itkemään ja tuntemaan pahaa mieltä. Kirjan tekijä kertoo alkusanoissa, että hän halusi tehdä tämän kirjan, koska kohtukuolema on meillä niin vaiettu aihe. Kohtukuolemia koetaan kuitenkin Suomessa parisataa vuosittain. Kirjan tavoite on antaa näille vaiennetuille kohtaloille ääni ja toimia vertaistukena kaikille kohtukuoleman kokeneille ja heidän läheisilleen. Ja kyllähän tarinat luovat myös toivoa. Ne näyttävät, että kokemuksesta voi selvitä. Vaikka suru jääkin syliin ja sydämeen, elämä jatkuu ja aika muuttaa surun muodon sellaiseksi, että sen kanssa jaksaa elää.
Liksom, Rosa: Burka (2014)
Kirjan ideana on esittää suomalaiseen kuvakaanoniin ikuistettuja maisemia, joihin on sijoitettu burkaan pukeutunut hahmo. Liksom kertoo kirjan esipuheessa valinneensa nimenomaan afganistanilaisen sinisen burkan, koska sen väri on samaa sinistä kuin Suomen lipussa. Kirjan suurikokoiset värikuvat herättävät kiinnostusta tai hymyn huulille. Kuinka burka istuu perisuomalaisena pitämäämme maisemaan, esim. talviseen metsään, peltomaisemaan tai meren rantakalliolle? Kuinka humoristinen onkaan kuva, jossa burkaan pukeutunut hahmo hiihtää umpihangessa suomalaisessa metsässä!
Tarkista kirjojen saatavuus Eepos-verkkokirjastosta