Seinäjoen kaupunginkirjaston tämän kevään viimeisessä kirjavinkkipiirissä esiteltiin muun muassa eri-ikäisten naisten elämästä kertovia teoksia. Vinkkaajina olivat tällä kertaa Hanna Kotila, Elina Kortesmäki ja Merja Koski-Aho. Vinkkipiirit jatkuvat taas syksyllä 2021, toivottavasti nykyistä pienemmin rajoituksin.
Tiitu Takalo
Memento mori, 2020
Sarjakuvaromaani kertoo Tiitu Takalon omiin kokemuksiin perustuvan tarinan siitä, miten moni asia muuttuu, kun sairastuu vakavasti yhdessä yössä. Takalo on sarjakuvataiteilija, joten on tietysti luontevaa, että tarina sai sarjakuvan muodon.
Takalo kuvaa hyvin sitä, miltä potilaasta täytyy tuntua itselle oudossa tilanteessa. Alkuun hänen on vaikea saada apua, ja kun hän sitten pääsee sairaalaan, hän huomaa olevansa osalle henkilökunnasta potilas eikä ihminen. Takalo kertoo myös ajasta leikkauksen jälkeen, kun väsyttää ihan kamalasti, kun ei pysty keskittymään lukemiseen ja kun pelottaa, pystyykö enää toimimaan omassa ammatissaan. Hän saa myös taistella saadakseen neuropsykologista kuntoutusta, jota tarvitsisi aivoverenvuodosta toipumiseen. Sairastumisen ja toipumisen lisäksi kirja kertookin useista kohtaamisista terveydenhuollon kanssa.
Vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry on myöntänyt teoksesta Vimma-palkinnon.
Marta Breen ja Jenny Jordahl
Naiset : 150 vuotta vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta, 2020
Marta Breenin käsikirjoittama, Jenny Jordahlin piirtämä ja Sanna Mannisen suomentama norjalainen sarjakuva kertoo kiinnostavasti naisten ja naisasialiikkeen matkasta viimeisen parinsadan vuoden ajalta. Siinä käsitellään mm. naisen oikeutta omaan kehoon, äänioikeuden saamista sekä mahdollisuutta päästä opiskelemaan ja työelämään. Monissa maissa tilanne on parantunut 1800-luvun ajoista hurjasti, mutta kirja muistuttaa, että näin ei ole kaikkialla. Tasa-arvo voi kokea takaiskuja, kun uskonnolliset fanaatikot ottavat maassa vallan.
Kirjaa voi suositella kaikille, jotka haluavat helppotajuisen johdatuksen naisasialiikkeen maailmaan. Sarjakuvan oikeudet on myyty lähes 30 maahan. Norjan kulttuuriministeriö myönsi sille parhaan tietokirjan palkinnon vuonna 2018.
Johanna Elomaa
Sinä päivänä kun synnyin, 2021
Pinja ja Keiju ovat parhaita ystäviä: Keiju rohkea ja ennakkoluuloton, Pinja vähän varovaisempi ja Keijun varjossa kulkija. Tarinan alussa kerrotaan Pinjan ja Keijun lukiovuosien lopusta ja opiskelun aloittamisesta vuosituhannen vaihteen Helsingissä. Opiskelu ei tytöille oikein maistu, ja he lähtevät yhdessä Aasiaan reppureissaamaan.
Matkalla sattuu ja tapahtuu. Reppureissu on kuitenkin vain osa kirjaa. Pinjan elämäntarina nousee matkan jälkeen keskiöön, kun hän jatkaa Aasiasta Afrikan kautta New Yorkiin, jonne jää asumaan pitemmäksi aikaa. Nuoresta opiskelijatytöstä alkaa kasvaa aikuinen, joka miettii parisuhteita, perheen perustamista ja työkuvioita. Onko hänen kotinsa maailmalla vai pitäisikö palata Suomeen?
Kirja on herättänyt lukijoissa ristiriitaisia tunteita. Itsekään en seisonut aivan kaikkien kirjailijan ratkaisujen takana, mutta en ole kuitenkaan pitkiin aikoihin jäänyt miettimään mitään kirjaa niin paljon kuin tätä. Kirjan loppuratkaisu aiheutti sen, että piti ruveta selaamaan teosta läpi uudestaan. Tuon ratkaisun, ja samalla koko kirjan, voi tulkita monella eri tapaa.
PS: Jos osallistut kirjaston tämän vuoden lukuhaasteeseen, saat näistä kolmesta kirjasta täydennystä haastekohtiin. Takalon kirja sopii ainakin kahteen kohtaan: päähenkilö on taitelija, joka joutuu uudessa elämäntilanteessaan potilaan rooliin. Naisasialiikkeestä kertovassa sarjakuvassa on mukana vallankäyttäjiä ja Johanna Elomaan romaanissa seikkailijoita.