Muualta tänne tulevien on joskus vaikeaa löytää harrastustoimintaan. Ilmoittautumisjärjestelmät voivat vaikuttaa monimutkaisilta ja tietoa on vaikea löytää. Monissa maissa ei ole myöskään tavallista aikuisten harrastaa mitään tai opiskella uutta aikuisiällä; aikuisten oma aika on jo käsitteenä outo. Myöskään lasten harrastaminen ei ole useinkaan näin organisoitua kuin Suomessa. Tähän voimme vaikuttaa kutsumalla muualta tulleita mukaan. Kutsuja voi esittää kouluissa, päiväkodeissa, työpaikoilla, maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden infotilaisuuksissa ja missä vaan. Tämä on oiva tapa toivottaa ihmisiä tervetulleiksi ja kutsua heidät mukaan yhteiskuntaan. Kansalaisopistolla teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että lisäämme ihmisten tietoisuutta vapaasta sivistystyöstä ja kansalaisopisto-opiskelusta. Työskentelemme niin mukautuvassa ympäristössä, että sitä on välillä haastavaa kuvata kenelle tahansa, mutta samalla vastaamme kansainvälistymisen haasteeseen.
Useissa puheenvuoroissa illan keskustelussa tuotiin esiin sitä, miten tärkeä tekijä harrastustoiminta on ollut tänne muualta muuttaneiden kotoutumisessa. Harrastaminen voi tarkoittaa jalkapallojoukkuetta, ”meidän jengiä”, johon saa tuntea kuuluvansa, kun muissa yhteyksissä tunne ulkopuolisuudesta voi olla useinkin läsnä. Jalkapalloa pelatessa voi myös unohtaa huolet, murheet, jopa traumat ja nauttia vain pelaamisesta ja yhdessäolosta. Harjoituksissa vitsaillaan, tutustutaan ihmisiin ja opitaan kieltä ja kulttuuria autenttisessa ympäristössä hauskalla tavalla. Joillekin harrastaminen voi olla musiikin tekemistä yksin tai yhdessä bändin kanssa. Se, että saa tehdä jotain itselle tärkeää, auttaa ihmistä vaikeinakin aikoina ja antaa tunteen elämän merkityksellisyydestä. Kulttuurien ja kokemusten väliset erot kävivät myös ilmi keskustelussa. Vaikka metsä ja luonto ovat meille suomalaisille niin kovin tärkeitä, ne saattavat olla pelottavia joillekin. Turvapaikanhakija on voinut esimerkiksi joutua pakenemaan pimeässä metsässä ja metsässä olo voi myöhemminkin herättää ahdistusta. ”Lähde metsään kävelylle”-kehotus voi siis kuulostaa aivan mahdottomalta jonkun mielestä. Onneksi meillä Seinäjoellakin on tuhansittain harrastusmahdollisuuksia, joista jokaiselle varmasti löytyy jotain.
Vajavainen tietoisuus, uuden tai vieraan asian pelko ovat usein syynä epäluuloihin ja vihamielisiin asenteisiin. Harrastustoiminnan kautta eri taustoista tulevat ihmiset voivat kokoontua heitä yhdistävän asian äärellä ja tutustua. Kun opimme tuntemaan toisen, myös välittäminen kasvaa. Ihminen ei olekaan vain jonkin ryhmän edustaja vaan hänestä tulee yksilö, ihminen. Täyden ihmisyyden ja sen oikeuttamisen tukeminen ovatkin keskeisiä tekijöitä Seinäjoen kansalaisopiston sekä laajemmin vapaan sivistystyön koulutuksessa.
Keskustelu liittyy sisäministeriön järjestämään Maahanmuuttodialogit-keskustelutilaisuuksien sarjaan, joiden tarkoituksena on käydä rakentavaa keskustelua maahanmuutosta. Dialogin järjestäminen istui luontevasti kansalaisopistossa syksyllä käynnistyneeseen Kestävä kansalaisopisto -hankkeeseen, jossa halutaan vahvistaa myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen näkökulmia opiston toiminnassa. Kansalaisopistossa tehdään paljon työtä niin suomalaisen ja etelä-pohjalaisen, kuin muidenkin kulttuurien hyväksi sekä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kansalaisopistot haluavat edistää myös jatkuvan oppimisen ideologiaa sekä kannustaa ihmisiä kehittämään tietojaan ja taitojaan läpi elämän.
Kuva: Fia Hafiz.
Lisätietoa Maahanmuuttodialogeista ja Kestävä kansalaisopisto -hankkeesta
Seinäjoen kansalaisopisto, projektityöntekijä Johanna Vitale
044 418 1140, johanna.vitale@seinajoki.fi