Kansalaisopisto vuodesta 1965

Syitä sivistystyön merkityksen kasvuun sodan jälkeisenä jälleenrakennuskautena oli useita. Tapahtui kaupungistumista ja muuttovirtaa Ruotsiin, maataloudesta siirryttiin muihin tehtäviin ja suuret ikäluokat kasvoivat nuoruusikään. Seinäjoella väkiluku kolminkertaistui ja teollistumisen lisäksi tärkeäksi nousi palveluammattien ryhmä. Työväenopistojen kurssit olivat maalta muuttaneiden ja uusien työpaikkojen takia itsensä kehittämisen keskiössä. Todettiin, että opiskelu ja kasvatus ei pääty kouluun, vaan syntyi jatkuva itsenä kehittämisen ajatus.

Vapaa-ajan lisääntyminen aikuisten keskuudessa sekä pelko nuorten ”villiintymisestä” ilman sopivaa vapaa-ajan tekemistä lisäsi osaltaan työväenopiston merkitystä. Lainsäädännön uudistumisen myötä kuntien kustannuksia siirtyi valtiolle. Tämä mahdollisti sen, että opisto saattoi ottaa tarjontaansa runsaammin aineita, niin tavoitteellisille kuin käytännön tietoa tarvitseville. Työväenopistojen kasvu oli suurta; Seinäjoen työväenopiston opiskelijoiden määrä vuonna 1965 oli 771 opiskelijaa ja seuraavana vuonna jo yli 1000 opiskelijaa, joka teki Seinäjoen työväenopistosta Vaasan läänin suurimman. Sana kansalaisopisto mainittiin lainsäädännössä ensimmäistä kertaa ja Työväenopistojen liitto muutti nimensä Kansalais- ja työväenopistojen liitoksi.

1960-luvun aikana Seinäjoen työväenopistossa opiskeltiin tavoitteellisesti sekä myös harrastettiin ja opiskeltiin rauhallisempaan tahtiin. Valtakunnallisesti vapaampia opintoja ei katsottu hyvällä, mutta paikallisesti ne koettiin hyvin tärkeänä ja niillä pyrittiin esimerkiksi ennaltaehkäisemään nuorten ajautumista huonoille teille. Koko kansan opistoon hakeuduttiin eri lähtökohdista ja suosiossa olivat niin tavoitteelliset ja ammatilliset aineet kuin myös harraste- ja taideaineet.

Seinäjoen naapurikunnat Nurmo ja Peräseinäjoki olivat innokkaita perustamaan oman opiston, mutta asukasluvun vähyyden vuoksi yhteistoimintamalli Seinäjoen kanssa mahdollisti kurssien tarjoamisen omalla alueella.

Voimakkaan kasvun vuoksi kaivatut omat toimitilat saatiin vihdoin kauppaoppilaitoksen uudesta rakennuksesta Koulukadulta. Samassa ”Sivistys- ja kulttuurielämän keskuksessa” kokoontui myös kesäyliopisto, musiikkiopisto ja teatteri. Näissä tiloissa kansalaisopisto toimi seuraavat 30 vuotta.

Lähteet: Seinäjoen kansalaisopiston 70-vuotishistoriikki ” Parempaa elämää – Seinäjoen kansalaisopisto tiedon ja taidon poluilla 70 vuotta” sekä Kansalaisopistojen liiton nettisivut.

Kuva: Ilmoittautuminen, Seinäjoen maakuntakirjasto-kaupunginkirjasto.
Teksti: Jaana Saukko
Lähteet: Seinäjoen kansalaisopiston 70-vuotishistoriikki “Parempaa elämää – Seinäjoen kansalaisopisto tiedon ja taidon poluilla 70 vuotta” sekä Kansalaisopistojen liiton nettisivut.