Kansalaisopisto vuodesta 2005
Uuden vuosituhannen linjauksissa on nähty viittauksia opiston alkuvuosien painottamisesta työväestön kansalaistaitojen vahvistamiseen, mutta laajentumisen ja monipuolistumisen myötä tarjontaa on haluttu kasvattaa mahdollisimman paljon eri lähtökohdista tuleville asiakkaille. Kansalaisopisto on jatkuvasti pyrkinyt ottamaan huomioon ammatti- ja ikäryhmät laajasti, mutta 2000-luvulla tarjontaa on kohdennettu erityisesti lapsiin, ikäihmisiin sekä maahanmuuttajiin. Taiteen perusopetuksen alku on korostanut kansalaisopiston keskittymistä lapsiin ja nuoriin. Taidekoulu Oiva liitettiin kansalaisopistoon ja siellä alettiin toteuttamaan taiteen perusopetuksen kuvataideopintoja vuonna 2006, Rytmi-instituutin opetustoiminta siirtyi osaksi kansalaisopistoa vuonna 2010 tarjoten rytmimusiikin perusopetusta ja teatteritaiteen perusopinnot tulivat tarjontaan vuonna 2011.
Opetustoiminta laajentui Ylistaroon vuonna 2009 kuntaliitoksen myötä, joka kasvatti osallistujamäärää kokonaisuudessaan noin 7000 kurssilaiseen. Omien toimitilojen myötä mahdollistuneet lyhytkurssit ja -hankkeet toivat opistolle uusia mahdollisuuksia. Kurssimaksujen nousu kuntien rahoituskriisin aikaan 2010-luvulla herätti keskustelua, mutta opisto säilytti silti asemansa kuntalaisten harraste- ja opintopaikkana. 2010-luvulla merkittäväksi nousi tavoitteellinen opiskelu. Avoimen yliopiston opiskelu kasvoi entisestään ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa tehtiin yhteistyötä opiskelijoille tarjottavilla, opintopisteitä tuovilla kursseilla. Monista muutoksista ja uudistuksista riippumatta edelleen pintansa suosituimpina sisältöinä pitävät liikunta, kädentaidot ja taideaineet.
Rauni Haapanen toimi rehtorina vuoteen 2008 saakka, jolloin hän siirtyi perustamaan maahanmuuttajakeskusta Nurmon ja Ylistaron liityttyä Seinäjokeen. Vuonna 2008 rehtorina aloitti Maija-Liisa Gröhn, joka oli toiminut sivistystoimenjohtajana Nurmossa sekä aiemmin myös Peräseinäjoella. Hänen myötään esille nousi ajatus kansalaispedagogiikan täydentämästä kansalaiskampuksesta, jossa oppimista tapahtuisi joustavasti esimerkiksi avoimissa työpajoissa. Kurssisuunnittelun keskittyessä Seinäjoelle palkattiin kurssisuunnittelijoita, vuonna 2003 yleisesti kurssisuunnitteluprosessiin sekä vuosina 2008 liikunnan-, 2011 kielten-, 2013 musiikin- ja 2014 tietotekniikan suunnitteluun. Hallintopuolen henkilöstöä saatiin vahvistamaan vuonna 2005 yksi toimistosihteeri ja vuonna 2013 kaksi toimistosihteeriä lisää. Myös apulaisrehtorin virka palautettiin vuosikymmenen tauon jälkeen vuonna 2011.
Lähteet: Seinäjoen kansalaisopiston 70-vuotishistoriikki ” Parempaa elämää – Seinäjoen kansalaisopisto tiedon ja taidon poluilla 70 vuotta”
Kuva: Taiteen perusopetus, Seinäjoen kansalaisopiston kuva-arkisto
Teksti: Jaana Saukko