Oppiaineet
Lukion opintojaksot voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Valinnaisia on kahdenlaisia: valtakunnallisia ja koulukohtaisia. Opintojaksojen tarkemmat kuvailut löytyvät kohdasta Oppiaineet Nurmon lukion opetussuunnitelmasta.
Äidinkieli ja kirjallisuus
Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu keskittyy kirjoittamiseen, kirjallisuuteen ja lukemiseen, tekstien tulkintaan, kieli- ja tekstitietoisuuteen sekä vuorovaikutussuhteisiin.
Pakollisista opintojaksoista suoritetaan ensimmäisenä vuotena Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen (ÄI1), Kieli- ja tekstitietoisuus ja Vuorovaikutus 1 (ÄI2 + ÄI3) sekä Kirjallisuus 1 (ÄI4).
Toisena opintovuonna opiskellaan opintojaksot Tekstien tulkinta 1 (ÄI5), Kirjoittaminen 1 ja Vuorovaikutus 2 (ÄI6 + ÄI7) ja Kirjallisuus 2 (ÄI8).
Kolmantena vuotena suoritetaan yo-kirjoitukseen valmentavat valtakunnalliset valinnaiset opintojaksot Vuorovaikutus 3 (ÄI9), Kirjoittaminen 2 (ÄI10) sekä Tekstien tulkinta 2 (ÄI11)
Paikalliset valinnaiset opintojaksot Sanataide (ÄI12) ja Tekstinhuoltoa (ÄI13) voi opiskella missä vaiheessa opintoja tahansa.
Kielet
Pakollisten opintojen opintojaksojen 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle.
Opintojaksojen 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.
Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Opintojakson 7 keskeiset sisällöt koostuvat globaaleista ympäristökysymyksistä, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja kestävästä elämäntavasta opiskelijan omassa elinpiirissä. Opintojakson 8 tehtävänä on harjaannuttaa opiskelijan monipuolista suullista kielitaitoa ja opintojakossa 9 käsitellään erilaisia mediaan liittyviä teemoja, joiden avulla opiskelija voi kehittää kriittistä lukutaitoa ja vahvistaa luetun ymmärtämistä. Opintojakso 10 keskittyy keskeisten sisältöjen kertaamiseen ennen ylioppilaskirjoituksia. Luonnontieteellistä sanastoa ja vaativien tekstien ymmärtämistä harjoitellaan opintojaksossa 11.
Pakollisten opintojen opintojaksojen 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii kieliprofiilin ensimmäisen opintojakson yhteydessä tai täydentää sitä. Kieliprofiilia työstetään oppimisprosessin edetessä lukio-opintojen aikana.
Opintojakson 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan omasta kehittymisestään ruotsin kielen oppijana ja osaajana sekä ruotsista Suomen kansalliskielenä.
Samalla tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteisön, mutta myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.
Opintojaksosta 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.
Opintojaksojen 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon ruotsin kielen kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.
Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.
Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.
Opintojakso 7 kuuluu valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin. Sisältö keskittyy ympäristön ja kestävän kehityksen kysymyksiin.
Opintojakso 8 on valtakunnallinen valiinnainen suullisen kielitaidon opintojakso. Opintojakso 9 auttaa opiskelijaa kertaamaan opittuja taitoja ja valmistautumaan päättökokeisiin.
PAKOLLISET OPINNOT
Pakollisten opintojen opintojaksojen 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii kieliprofiilin ensimmäisen opintojakson yhteydessä tai täydentää sitä. Kieliprofiilia työstetään oppimisprosessin edetessä lukio-opintojen aikana.
Opintojaksojen 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan omasta kehittymisestään ruotsin kielen oppijana ja osaajana sekä ruotsista Suomen kansalliskielenä. Samalla tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteisön, mutta myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.
Opintojaksosta 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa.
Opintojaksojen 4–5 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon kohdekielen kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.
Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä. Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.
Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Valinnaisissa opinnoissa kerrataan oppimäärän pakollisissa moduuleissa käsiteltyjä aihepiirejä tai täydennetään niitä opiskelijoiden mielenkiinnon ja tarpeiden mukaan. Kieliprofiilia täydennetään tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan.
Opintojakson 8 tavoitteena on kerrata opittuja taitoja ja valmentaa opiskelijaa päättökokeeseen.
Lukiossa voit aloittaa ihan uuden kielen! B3-oppimäärä tarkoittaa lukiossa alkavaa ns. lyhyttä kieltä, jonka voit halutessasi myös kirjoittaa yo-kirjoituksissa. Saksan B3-oppimäärän tavoitteena on saksan kielen oppiminen, saksalaisen kulttuurialueen tuntemuksen kehittäminen ja monikieliseen oppimiseen kannustaminen. Saksan osaaminen lisää myös opiskelijan työelämävalmiuksia ja tarjoaa mahdollisuuden elinikäiseen saksan kielen käyttämiseen ja harrastamiseen. Lisäksi saksan opiskelu tukee sen sukulaiskielien englannin ja ruotsin oppimista.
Saksan opintojen alussa keskitytään uuden kielen ääntämisen opetteluun ja lähdetään liikkeelle pienistä suullisista ja kirjallisista vuorovaikutustilanteista. Saksan B3-oppimäärä kuuluu valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin ja tarjolla ovat opintojaksot SAB31-SAB38 eli yhteensä kahdeksan opintojaksoa. Opiskelija voi suorittaa näistä osan tai kaikki kahdeksan. Voit tulla mukaan saksan opiskeluun, vaikka olisit opiskellut saksaa aikaisemminkin. Tässä tapauksessa on parasta keskustella saksan opettajan kanssa, missä saksan opintojaksossa on juuri sinulle parhainta tulla opetukseen mukaan.
Tutkimusten mukaan jo vähäinenkin kielitaito voi tehdä positiivisen vaikutuksen työemässä. Kaikkien saksan kahdeksan opibtojakson opiskelu on jo oikein hyvä pohja lyhyen saksan kirjoittamiseen yo-kokeessa, saksan opiskelun jatkamiseen korkeakoulussa ja saksan käyttämiseen työelämässä. Monipuolinen kielitaito on koko elämän mittainen hyöty ja ilo!
Matematiikka
Matematiikan opiskelussa tutustutaan matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin. Opiskelijat oppivat käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittämään laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitojaan. Matematiikan opiskelussa hyödynnetään myös erilaisia ohjelmia mm. symboliseen laskentaan, kuvaajien analysointiin sekä tilastoihin ja niiden tulkintaan.
Matematiikan opinnot alkavat kaikille yhteisellä pakollisella opintojaksolla MAY01, jonka jälkeen valitaan lyhyt tai pitkä matematiikka.
Pitkän matematiikan pakollisia opintojaksoja ovat MAA2-MAA9, opintojaksot MAA10-MAA12 ovat valtakunnallisia syventäviä ja loput 9 opintojaksoa ovat koulukohtaisia.
Lyhyen matematiikan pakollisia opintojaksoja ovat MAB2-MAB7, opintojaksot MAB8 ja MAB9 ovat valtakunnallisia syventäviä
Luonnontieteet
Biologiassa pakollisia opintojaksoja ovat (BI1) ja (Bi2-3), yhteensä 4 opintopistettä. (BI1) opintojaksolla tutustutaan biologiaan tieteenä ja tutustutaan elämän perusteisiin sekä syvennetään evoluutiotietämystä. (BI2-3) opintojakso sisältää kaksi moduulia, jotka keskittyvät ekologiaan ja ihmisen toiminnan vaikutuksiin ympäristössä.
Valtakunnallisia valinnaisia opintojaksoja on tarjolla kolme; (BI4) aikana tutustutaan solubiologiaan ja perinnöllisyyteen, (BI5) keskittyy ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan ja (BI6) aikana tutustutaan tämänhetkisiin biotekniikan toimintaperiaatteisiin sekä niiden sovelluskohteisiin.
Koulukohtaisia valinnaisia opintojaksoja on tarjolla viisi; (BI7e), jolla tutustutaan käytännön kokeiden kautta biologisiin ilmiöihin, (BI8e) on biologian oppimateriaalin kertaava opintojakso ennen ylioppilaskirjoituksia, (BI9e) keskittyy ihmisen biologian soveltavaan osaamiseen, (BI10e) opintojaksolla syvennetään evoluutiotietämystä (opintojakso toteutetaan englannin kielellä) ja (BI11e) aikana tutustutaan lähiluonnon kohteisiin ja opitaan havaitsemaan maaston muotoja, elävää lajistoa sekä niiden muodostamia kokonaisuuksia.
Maantieteeteessä on yksi pakollinen opintojakso (GE1), jossa keskitytään maantieteeseen tieteenalana ja tutkitaan maantieteellisiä ilmiöitä. Valtakunnallisilla valinnaisilla opintojaksoilla tutustumaan luonnonmaantieteeseen (GE2), ihmismaantieteeseen (GE3) sekä maantieteelliseen tutkimukseen ja geomediaan (GE4).
Maantieteen tietämystä voi lisätä neljällä koulukohtaisella syventävällä opintojaksolla. GE5 perehdytään kehitysmaantieteeseen, valtioiden välisiin kehityseroihin ja kestävään kehitykseen. GE6 syventää ja kertaa maantieteen teemoja ylioppilaskirjoituksia varten. GE7 keskitytään Suomen erityispiirteisiin luonnonmaantieteen ja ihmismaantieteen näkökulmasta. GE8 tutustutaan matkailuelinkeinoon, matkailukohteisiin sekä matkailuun liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Fysiikassa pakollisia opintojaksoja ovat FY1 ja FY2, yhteensä 2 opintopistettä. Valtakunnallisia opintojaksoja on lukioissa lisäksi 7 kpl. Koulukohtaisissa opintojaksoissa fysiikan laboroinnissa perehdytään tarkemmin mittaamiseen, tähtitieteessä tarkastellaan esimerkiksi James Webb – teleskoopin antamia tuloksia ja muita tähtitaivaan ilmiöitä, elektroniikassa syvennytään virtapiireihin ja komponentteihin. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus syventää fysiikan opintoja täydentävän fysiikan opintojaksolla. Fysiikasta pyritään myös tekemään opintomatkoja, esimerkiksi hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cerniin Geneven liepeillä.
Kemiassa pakollisia opintojaksoja ovat KE1 ja KE2, yhteensä 2 opintopistettä. Lisäksi valtakunnallisia opintojaksoja on 4 kpl. Koulukohtaisissa opintojaksoissa syvennetään opiskeltua tietoa, yhdistellään teoriaa ja kokeellisuutta laboratoriotöillä ja tutustutaan esim. ravintokemiaan. Mahdollisuuksien mukaan tehdään vierailuja kemian alan yrityksiin tai jatko-opiskelupaikkoihin.
Reaali
Filosofian pakollisista opintojaksoista ensimmäisessä tutustutaan filosofian peruskysymyksiin. Toisessa syvennetään etiikkaan. Valinnaisissa opinnoissa keskitytään yhteiskuntafilosofiaan ja totuuteen.
Psykologian opintoihin sisältyy yksi pakollinen ja neljä valtakunnallista valinnaisia sekä useita koulukohtaisia opintojaksoja. Pakollisessa opintojaksossa (PS1) tutustutaan psykologiaan tieteenä sekä käydään läpi keskeisiä aihepiirejä kuten ihmisen psykofyysissosiaalisuutta ja oppimisen psykologiaa. Valinnaisissa opintojaksoissa käsitellään ihmisen kehitystä, tiedonkäsittelyä, tunteita ja persoonallisuutta sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä näkökulmia.
Historiassa on kolme pakollista ja kolme valinnaista valtakunnallista opintojaksoa. Pakollisista opintojaksoista HI1:llä tutustutaan yhteiskunnallisten ja taloudellisten rakenteiden kehittymiseen, HI2:lla kansainvälisten suhteiden historiaan ja HI3:lla Suomen historian käänteisiin autonomian ajoista nykypäivään. Valinnaiset valtakunnalliset opintojaksot keskittyvät kulttuurihistoriaan (HI4), Suomen historiaan ennen autonomian aikaa (HI5) ja maailmankulttuureihin (HI6).
Näiden lisäksi tarjoamme koulukohtaisia, valinnaisia opintojaksoja. HI7 syventää antiikin Kreikan ja Rooman ilmiöitä esimerkiksi Ateenan demokratiasta sotataktiikoiden ja –teknologioiden kehittymisestä mytologiaan ja taiteen eri ilmenemismuotoihin. HI8e on leirikoulumuotoisesti toteutettu arkeologian opintojakso, jossa pääsee tutustumaan käytännönläheisesti muinaissuomalaisten elämäntapaan.
Yhteiskuntaopin pakollisiin ja valinnaisiin valtakunnallisiin opintojaksoihin kuuluvat opintojaksot 1: Suomalainen yhteiskunta, 2: Taloustieto, 3: Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma ja 4: Lakitieto.
Lisäksi voit syventää osaamistasi monipuolisesti koulukohtaisilla valinnaisilla opintojaksoilla. Haluatko esimerkiksi oppia yrittäjyyttä käytännössä tai syventyä globaalin talouden tarjoamiin mahdollisuuksiin suomalaisille yrityksille? Haluaisitko perehtyä sijoittamiseen kokonaisen opintojakson verran? Oikeustapauksien juridisesta tutkimisesta kiinnostuneille on myös oma syventävä opintojaksonsa, kuten myös maailmanpolitiikan ajankohtaisista käänteistä innostuneille yhteiskuntaopin kirjoittajille.
x
Elämänkatsomustiedon pakollisilla opintojaksoilla ET1-2 pohditaan monipuolisesti ja käytännönläheisesti hyvän elämän ja yhteiskunnan edellytyksiä. Valinnaisilla opintojaksoilla ET3-6 perehdytään erilaisiin kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin sekä hahmotetaan tulevaisuuden suuntaviivoja nykyisyyden pohjalta.
Terveystiedossa on yksi pakollinen opintojakso (TE1), jossa tutustutaan terveyden kokonaisvaltaisuuteen, terveyttä edistäviin elintapoihin, mielenterveyteen ja seksuaaliterveyteen.
Valtakunnallisista valinnaisista opintojaksoista TE2 syvennetään tietämystä terveystieteen tutkimuksesta, ympäristöterveydestä ja riippuvuuksista. TE 3-opintojaksolla terveyttä tarkastellaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta tutustuen sairauksien historiaan, epidemiologiaan, terveyspalvelujen järjestämiseen ja terveyteen ja sairauksiin liittyviin eettisiin ja oikeudenmukaisiin kysymyksiin.
Koulukohtaisia opintojaksoja on tarjolla kaksi. TE 4-opintojaksolla (ensiapu) opetellaan ensiaputaitoja ja TE 5-opintojaksolla valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen.
Taito- ja taideaineet
Liikunnassa on kaksi pakollista opintojaksoa (LI 1 ja LI 2), joissa sovelletaan liikuntataitoja ja kehitetään fyysisiä ominaisuuksia erilaisissa opiskeluympäristöissä yhteistyötaitoja kehittäen.
Valtakunnallisista valinnaisista LI 3-opintojaksossa tutustutaan uusiin liikuntamuotoihin ja kehitetään fyysisiä ominaisuuksia oman liikuntasuunnitelman avulla. Yhdessä liikkuen (LI 4) opintojaksossa toteutetaan yhdessä liikuntapäivä, esim. Kuortaneen urheiluopistolla. Li 5-opintojaksossa keskeistä on virkistystä lisäävät liikuntamuodot, rentoutus ja kehonhuolto. Opintojakso voidaan toteuttaa retkeilyn merkeissä viikonlopun aikana esimerkiksi Kyrkösjärven ympäristössä.
Koulukohtaisista opintojaksoista palloilussa (LI6) sovelletaan ja syvennetään taitoja eri palloilulajeissa. LI 7-opintojaksossa vietetään yhdessä viikonloppu retkeillen hyvinvointia edistäen (esim. Ahvenanmaalla). Kuntosali (LI 8) on opintojakso, jossa laaditaan oma kuntosaliohjelma, jota toteutetaan opintojakson aikana. LI 9:ssä keskeistä on vanhojentanssien opettelu. Vanhojen tanssien omat tanssit suunnitellaan LI 10-opintojaksossa. LI 11 (urheiluakatemia) on suunnattu vain akatemiassa mukana oleville urheilijoille.
x
Kuvataiteen pakollisissa opintojaksoissa KU1 ja KU2 perehdytään ajattomiin ja päivänpolttaviin kuvataiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin ilmiöihin niin kuvaluentojen kuin oman taiteellisen työskentelyn ja muiden tehtävien kautta. Koulukohtaisilla valinnaisilla opintojaksoilla paneudutaan median (KU3) ajankohtaiseen ja monipuoliseen maailmaan ja tutustutaan kuvataiteen historiaan (KU4) videoiden ja oman työskentelyn kautta. Kuvataiteen lukiodiplomin (KULD2) tekemisellä opiskelija osoittaa erikoislahjakkuuttaan, mistä osoitukseksi myönnetään diplomitodistus. Opiskelija voi harjoitella työpajassa (KU6) diplomiin vaadittavia asioita. Nurmon lukion erikoisuus ovat Lapin yliopiston Palvelumuotoilun opinnot (KU5), jotka opiskelija suorittaa itsenäisesti verkossa ja saa samalla suorituksella sekä yliopiston sertifikaatin että lukion opintopisteet.
Opinto-ohjaus
OPO1 Minä opiskelijana
- henkilökohtainen opintosuunnitelma: opiskelu-, ylioppilastutkinto- sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelma
- itsetuntemus ja omat vahvuudet sekä oman osaamisen monipuolinen tunnistaminen, kehittäminen ja dokumentointi
- toimijuus, arjen- ja elämänhallintataidot, minäpystyvyys sekä toimintakyky
- hyvinvointi, opiskelukyky, tasapainoinen elämä
- opiskelu- ja tiedonhankintataidot, oppimaan oppiminen
- jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, digitaaliset ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät
- työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen
- lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat
OPO2 Jatko-opinnot, työelämä ja tulevaisuus
- henkilökohtaisen opinto-, ylioppilastutkinto- sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman päivittäminen
- jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen Suomessa ja ulkomailla
- työelämätietous ja -taidot, yrittäjyys muuttuvassa ja monimuotoisessa maailmassa
- työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen ja kokemusten hankkiminen
- oman talouden hallinta, opintotuki ja asuminen
- oman hyvinvoinnin edistäminen
- tulevaisuuden ennakointiosaaminen sekä kyky tunnistaa oppimistarpeensa suhteessa tulevaisuuden osaamistarpeisiin
- lukio-opintojen kannalta kulloinkin ajankohtaiset asiat
Tietotekniikka
x