Opetussuunnitelma ja toimintamallit
Kärjen koulun opetussuunnitelma:
Kärjen koulussa noudatetaan Seinäjoen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Koulun oma opetussuunnitelma täydentää kaupungin opetussuunnitelmaa, ja se on opetus- ja kasvatustyön kehittämisen työkalu opettajille. Opetussuunnitelma on voimassa 1.8.2016 alkaen.
Kuntien ja koulujen opetussuunnitelmissa on asetettu linjaukset tulevien vuosien oppimiselle ja koulutyölle. Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena koulupäivänä. Jokaisen huoltajan on tärkeää tutustua lapsensa koulun opetussuunnitelmaan. Sen myötä huoltaja voi paremmin tukea lapsensa oppimista ja koulunkäyntiä, ja osallistua myös koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön kanssa.
Kärjen koulun opetussuunnitelma, päivitetty lokakuu 2023
Eteläpohjalainen opetussuunnitelma
Seinäjoen kaupungin perusopetuksen järjestyssäännöt
Seinäjoella kaikilla perusopetuksen kouluilla on yhteiset järjestyssäännöt. Oppilaita kasvatetaan ja ohjataan koulun arjessa yhteistyöhön, yhteiseen vastuunottoon ja huolenpitoon. Pedagogisin ratkaisun sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset turvallisen oppimisympäristön rakentumiselle.
Järjestyssäännöt edistävät koulun järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt ovat yleisiä koulussa noudatettavia käyttäytymissääntöjä. Rehtorin ja opettajan tulee puuttua lainvastaiseen käyttäytymiseen, vaikka järjestyssäännöissä ei asiasta erikseen määrättäisikään.
Järjestyssäännöt eivät saa poiketa lain määräämistä säännöksistä. Niihin ei voida kirjata kurinpitokeinoja eikä turvatoimia, jotka eivät perustu lakiin. Opiskelua koskeva lainsäädäntö ja järjestyssäännöt ovat velvoittavia, eli niitä on noudatettava. Koulun järjestyssääntöjä sovelletaan koulupäivän aikana.
Perusopetuksen yhteisten järjestyssääntöjen lisäksi kouluja ohjeistetaan täydentämään järjestyssääntöihin omia suosituksiaan sekä henkilöstöä että oppilaita osallistavalla prosessilla. Järjestyssääntöjen lisäksi jokaisella koululla on opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman ohjeiden mukaisesti pelastussuunnitelman liitteenä suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta, syrjinnältä ja häirinnältä sekä toiminnasta äkillisissä kriiseissä tai uhka- ja vaaratilanteissa. Jokaisella koululla on myös opetussuunnitelmassa ohjeistetulla tavalla laadittu koulukohtainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Järjestyssäännöt tulevat voimaan 1.1.2024. Opetuksen järjestäjän laatimat järjestyssäännöt tarkistetaan säännöllisesti. Tarkistamisen tarvetta arvioidaan lukuvuosittain.
Seinäjoen kaupungin perusopetuksen järjestyssäännöt
Kärjen koulun kiusaamisen ehkäisy ja seurantatoimenpiteet
Mitä on koulukiusaaminen?
Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti muiden tahallisen ja negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Kiusaaminen on usein ryhmäilmiö. Kiusaajaa tukevia rooleja ovat apuri, kannustaja ja hiljainen hyväksyjä.
Kiusaamisen muotoja voivat olla esimerkiksi:
– nimittely, pilkkaamista, toiselle nauramista
– tönimistä, tuuppimista, lyömistä, potkimista
– ulkopuolelle jättämistä, syrjimistä
– ilkeiden lappujen lähettämistä, ilkeiden juttujen, juorujen tai valheiden levittämistä
– toisen tavaroiden ottamista, hävittämistä, piilottamista tai rikkomista
– netissä tapahtuvaa loukkaamista, esimerkiksi toisen kuvien laittamista ilman lupaa
– ilkeiden ja uhkaavien tekstiviestien ja sähköpostien lähettämistä
Miten Kärjen koulussa toimitaan kiusaamistilanteessa?
Suuri osa oppilaiden välisestä sanaharkoista, erimielisyyksistä ja kahakoista ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin puuttuu välittömästi se aikuinen, joka kulloinkin sattuu olemaan läsnä tai jolle tapahtuneesta ensin kerrotaan (esim. välituntitilanteet). Asiat selvitetään useimmiten ”tässä ja nyt” –periaatteella ja useimmiten tilanteet ratkeavat aikuisen puhuttaessa lapsia. Tilanne todetaan, pyydetään anteeksi ja koulunkäynti jatkuu ilman nahinaa.
Seuraavassa on kuitenkin esitelty toimenpiteet, joita toteutetaan tapauksissa, jotka täyttävät systemaattisen kiusaamisen kriteerit:
A) Keskustelu kiusatun oppilaan kanssa: Kuullaan kiusatun kuvaus tapahtumista. On tärkeää saada tietoa siitä, millaista kiusaamista on esiintynyt ja ketkä ovat olleet siinä mukana. Aikuinen viestittää olevansa kiusatun puolella ja aikovansa tehdä kiusaamisesta lopun.
B) Keskustelut kunkin kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa yksitellen tai yhteiskeskusteluna. Yksitellen: Pyritään yksimielisyyteen siitä, että kiusatulle tapahtuneet asiat eivät ole oikein. Haetaan kiusaajalta ehdotusta siitä, mitä hän voisi tehdä asialle. Kirjataan ylös, mitä oppilaan kanssa on sovittu. Yhteisesti: Käydään yhdessä läpi, mihin kukin on sitoutunut. Sovitaan seurantatapaaminen samalla porukalla esim. viikon kuluttua.
C) Seurantakeskustelu: Onko kiusaaminen loppunut? Onko tilanne muuttunut parempaan suuntaan? Ovatko sopimukset pitäneet? Miten varmistamme, että kiusaaminen ei ala uudelleen? Keskustelut sekä kiusatun että kiusaajien kanssa.
Koulun ja kodin yhteistyö kiusaamistilanteissa
Vaikka perusvastuu lapsen kasvatuksesta on vanhemmilla, koulun vastuulla on se, mitä lasten kesken koulussa tapahtuu. Koulun vastuulla on myös siitä huolehtiminen, ettei kukaan joudu systemaattisen kiusaamisen kohteeksi. Sekä koti että koulu voivat omalla toiminnallaan estää kiusaamista ja olla mukana kiusaamistapausten selvittämisessä. Jos osapuolet syyllistävät toisiaan, kukaan ei hyödy. Parhaaseen lopputulokseen päästään toimivalla työnjaolla ja yhteistyöllä.
Kärjen koululla kiusaamistapauksen käsitellään – ainakin aluksi – opettajien ja oppilaiden välisissä keskusteluissa. Harkinnan mukaan voidaan kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden vanhemmat kutsua koululle seurantavaiheen jälkeen, mikäli kiusaamista ei ole saatu loppumaan.
On kuitenkin selvää, että vanhempia informoidaan kiusaamistapauksista, mutta tämä tehdään koulussa käytyjen keskustelujen jälkeen. Vanhempien informoinnissa käytetään koulun vakiintuneita käytäntöjä, esimerkiksi puhelinsoitto, reissuvihko, kirje kotiin, vanhempainvartit jne.
Yhteistyön toimivuuden kannalta on tärkeää, että kumpikin osapuoli, niin koti kuin koulukin, kunnioittaa toisiaan ja tiedostaa, että kummallakin on mahdollisuus vaikuttaa kiusaamisen vähentämiseen. Toimiva yhteistyö voi olla myös sitä, että työnjaosta on selvästi sovittu.