Monipuolisuus

Lapsen liikkumisen tulisi olla varhaiskasvatusiässä monipuolista. Monipuolisilla toiminnoilla ja harjoitteilla tuetaan lapsen motoristen taitojen kehittymistä ja vahvistumista. Toteutettaessa lasten kanssa paljon erilaisia liikuntakokemuksia oppivat he löytämään itsestään liikunnan iloa ja itselleen mieluisia liikkumismuotojaan.

Kauden alussa on hyvä lähteä liikkeelle kehontuntemus- ja -hallintaharjoitteista. Oman kehon hahmottaminen, kehon osien tunnistaminen ja vaikka sydämen sykkeen tunteminen kovan liikuntasuorituksen aikana auttavat lapsen itsetuntemuksen ja minä-käsityksen muodostumisessa.

Musiikkiliikunta, tanssi, liikunnallinen rytmittely ja loruttelu tukevat motoriikan lisäksi kielen ja puheen kehitystä sekä rikastuttavat lapsen sanavarastoa. ’Musiikkiliikunta ohjaa kehollisuuteen, äänen ja liikkeen yhdistämiseen osaksi liikkuvaa ja soivaa kokonaisuutta. Musiikkiliikuntaa tietoisesti pedagogiikassa hyödyntämällä on mahdollista kehittää mm. kehon hallintaa, keskittymistä, luoda turvaa tilassa ja yhteisössä, sekä ottaa monipuolisesti kehollista kontaktia. Kasvattajana heittäydy rohkeasti käyttämään ääntäsi, sen eri voimakkuuksia ja värejä. Leikittele rytmeillä ja innostu yhdessä lasten kanssa. Anna musiikin, rytmin ja liikkeen siivittää teidät nautinnolliseen flow-tilaan.’, kertoo ja kannustaa musiikkikasvattaja Riikka Rauhala.

Satu-, mielikuva- ja luovaliikunta innostavat upeasti lasta liikkumaan. Lapsi, jolla on motorisen oppimisen vaikeutta ja jää helposti sivuun liikuntatouhuissa, heittäytyy usein liikkumaan mielikuvien maailmaan huomaamattaan. Sadut ja mielikuvat inspiroivat lapsia, heidän on helppo astua sadun valtakuntaan ja eläytyä eri hahmoiksi. Lapset osaavat antautua mielikuville ja luovuudelle, samalla tapahtuu kielenkehitystä ja motorista oppimista. Kyvyllä ilmaista itseään on suuri merkitys lapsen identiteetin muodostumiselle.

Voimankäyttö- ja ketteryysharjoitteet ovat tärkeä osa varhaiskasvatusvuotta. Erityisesti vilkkaita, levottomia, fyysistä kontaktia ja voimakkaita aistikokemuksia hakevia lapsia palvelee mm. painirinki päiväkodin pihalla. Lapset oppivat, että painiringissä on lupa kamppailla sääntöjä noudattaen vertaisensa kaverin kanssa kasvattajan ollessa tuomarina. Painiringin säännöt: Kaksi lasta kamppailee toisiaan työntämällä maahan merkatun ympyrän sisällä. Voittopisteen saa lapsi, joka työntää toisen rajan ulkopuolelle. Repiä tai kutittaa ei saa. Painiringissä täytyy olla aina kasvattaja tuomarina.

Kasvattajan ohjaamat kisailut, peli- ja leikkihetket lisäävät liikettä erityisesti vähän liikkuvien lasten päivään. Kasvattajan mukanaolo innostaa ja motivoi lasta sekä luo myös turvallisuuden tunnetta. Erilaisten pelien ja leikkien oppiminen lisää myös lasten omaehtoisen liikkumisen määrää.

Lasten suosikit, temppu- ja motoriikkaradat, ovat tärkeitä monipuolisten taitojen harjoitteluareenoita! Näitä organisoidessa ja rakentaessa tulee huomioida jouheva eteneminen, ettei tule turhaa odottelua. Lapset temppuilevat hyvin erilaisessa tahdissa. Lapset osallistuvat mielellään ratojen ideointiin, rakentamiseen ja purkamiseen. Radoilla on helppo täyttää lasten vauhdikkaan fyysisen aktiivisuuden määrää.

Karhukävelyllä penkkiä pitkin:

Perinteiset talvilajit; hiihto ja luistelu, kehittävät hyvin lasten tasapainotaitoja. Loppuvuodesta on hyvä vinkata vanhemmille, että mm. joulupukin pussiin kannattaa hankkia sopivat välineet. Heti jäitten valmistuttua tulisi rientää totuttelemaan jäähän ja harjoittelemaan luistelun alkeita. S-kiekko on perinteisesti järjestänyt esikouluikäisille luistelukoulupäivän, josta kasvattajat saavat samalla hyvää ideaa omiin luisteluhetkiin lasten kanssa. Hiihto on myös hyvä aloittaa heti lumen tultua. Pienten lasten kanssa on suositeltavaa lähteä liikkeelle leikitellen suksien kanssa, sauvoja ei välttämättä tarvita. Pulkkamäessä lapset saavat huomaamattaan hyvää kuntoilua noustessaan mäkeä ylös. Vauhdin hurma tuo hyvää oloa ja saa riemun raikumaan.Lumi, niin kuin muutkin luonnon elementit, kiehtovat lasta. Ensilumen sadeltua maahan lasten mielikuvitus on jälleen rajaton ja lumileikit innostavat touhuamaan ja liikkumaan. Lumikolat on hyvä kaivaa esiin ja aloittaa työntöharjoitukset. Pulkat puolestaan ovat hyviä vetämisharjoituksiin.

Pyöräily kuuluu jokaisen ihmisen perustaitoihin. Harjoittelu on hyvä aloittaa asteittain; ensin mm. taaperomopolla, sitten kolmipyörällä tai pyörällä apupyörien kera, potkupyörällä, lopuksi polkupyörällä. Viskareiden ja eskareiden kanssa tulee opetella liikennesääntöjä ja pyöräilyä mm. yhteisellä taitoradalla tai pyöräilylenkillä. Kun lapset tuovat pyöräilypäivinä pyöränsä varhaiskasvatukseen, havahduttaa se vanhempia opettamaan myös pyöräilyä lapselleen. Päivän mahdollisuus on toimia positiivisena kimmokkeena pyöräillä autoilun sijaan päiväkotiin.

Vesileikit ja uimakoulu ovat mieluisia toimintoja varhaiskasvatuksessa. Uimataito on tärkeä taito, joten on tärkeä totuttaa lapset veteen pienestä pitäen. Kesä on loistavaa aikaa vesileikkeihin. Joissain yksiköissä on oma uima-allas, jota kannattaa ahkerasti käyttää. Kaupungin liikuntapalvelut järjestävät esikouluikäisille periteisesti kolmen päivän uimakoulujakson, jossa he opettelevat uinnin alkeisharjoitteita.

Ensiarvoisen tärkeää on käyttää varhaiskasvatuksessa monipuolisesti eri välineitä.  Liikuntavälineitä tulisi hyödyntää ohjatuilla hetkillä ja ennen kaikkea niiden tulisi olla esillä ja saatavilla arjessa päivittäin motivoimassa ja mahdollistamassa lasten liikkuvat leikit. Pallo tulee tehdä lapselle tutuksi pienestä pitäen. Pallot vetävät lapsia puoleensa ja lapsen palloilutaidot kehittyvät, kun hänen kanssaan leikitään, kopitellaan ja syötellään palloilla monipuolisesti. Varhaiskasvatuksen pienimpien lasten kanssa kannattaa erityisesti käyttää isoja, pehmeitä ja kevyitä palloja. Lasten kanssa on hyvä tutustua suomalaisille tuttuihin lajeihin pesäpalloon, sählyyn, lentopalloon ja koripalloon. Erilaisten pallojen lisäksi muita tärkeitä perusliikuntavälineitä päiväkodissa ovat mm. mailat, maalit, kartiot, huivit, hernepussit, lattiamuodot, leikkivarjo, hyppynarut, hulavanteet, tramboliini, patjat, voimistelupenkit, renkaat, puolapuut, taaperokärryt ja potkulaudat. Itse tehdyt välineet rikastuttavat touhuja! Helppo on tehdä mm. häntäpalloja, sanomalehtimailoja, pihakartta ja suunnistusrasteja.

Lapselle, jolla on aistisäätelyn pulmia ja hän mm. hakee voimakasta kehollista tunnetta, on hyväksi esim. roikkuminen renkaissa. Nykypäivän lapsille tekee erityisen hyvää roikkuminen, kiipeäminen, vetäminen ja työntäminen. Nämä taidot ovat lapsilla heikentyneet. Erityisesti yläraajoja kuormittavat ja ryhtiä parantavat liikkeet tekevät hyvää!

Lasten mielenkiinto TVT-laitteita kohtaan kannattaa hyödyntää liikuntakasvatuksen toteuttamisessa. Tabletit, puhelimet, smartboard, Bee-Botit yms. tarjoavat paljon liikunnallista materiaalia.

Pienet miellyttävät rauhoittumisen ja rentoutumisen hetket auttavat lasta säätelemään ja vastaanottamaan varhaiskasvatuksen runsasta aisti-informaatiota. Hetket opettavat lapsille pysähtymistä läsnä olevaan hetkeen. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta nämä jo lapsena opitut rauhoittumisen ja rentoutumisen keinot ovat tärkeitä.