Tavoitteellisuus
Mistä on hyvä varhaiskasvatuspäivä tehty?
Läsnäolosta, lapsilähtöisyydestä, leikkimisestä,
oppimisesta, ihmettelystä, keskustelusta,
toiminnasta, arkiliikkeestä, ulkoilusta,
vauhdista, riemusta, elämyksistä,
ravinnosta, rauhoittumisesta, kiireettömyydestä,
tunteista, turvallisuudesta, sylistä,
ilosta, yhdessäolosta ja ystävistä.
Hyvällä kasvattajalla siintää jokaisena päivä kirkkaana mielessään, sanoissaan, eleissään ja toimissaan, millainen on lapsen hyvä varhaiskasvatuspäivä.
Varhaiskasvatuslaki ja lapsen oikeuksien sopimus asettavat varhaiskasvatukseen tavoitteita, jotka velvoittavat varhaiskasvattajia työssään lasten ja perheiden kanssa. Varhaiskasvatuslain ensimmäinen kohta: Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia. Lapsen oikeuksien sopimuksen tärkein tavoite on terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden oppimiskäsitys pohjautuu näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Lapsi on synnynnäisesti utelias ja haluaa oppia uutta. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Lapset oppivat leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten ja taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Tavoitteellinen, kiinnostava ja sopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää.
Varhaiskasvatussuunnitelman- ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppimisen alueista liikkuminen on helppo yhdistää laaja-alaisen oppimisen näkökulmasta muihinkin oppimisen alueisiin. Juuri tähän varhaiskasvattajien tulee kiinnittää huomiota ja kehittää toimintatapoja toiminnallisiksi. Seinäjoen varhaiskasvatuksen Meirän vasussa, ryhmävasuissa ja lapsen henkilökohtaisessa vasussa on luotu tavoitteet lapsen yksilöllisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiselle varhaiskasvatuksessa yhteistyössä perheen kanssa.
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset antavat tietoa, miten tehdä varhaiskasvatusta laadukkaasti. Liikkuva varhaiskasvatus–ohjelma tukee varhaiskasvattajan työtä ja auttaa juurruttamaan uusia käytänteitä varhaiskasvatuksen arkeen. Ohjelman toteutuksessa huomioidaan edellä mainitut varhaiskasvatuksen toteuttamista ohjaavat asiakirjat. Seinäjoen varhaiskasvatusyksiköt ovat sitoutuneet Liikkuva varhaiskasvatus- ohjelmaan.
Seinäjoen hyppööttäjien verkosto vahvistaa alueen kasvattajien ammattitaitoa ja aktivoi kasvattajia jakamaan hyviksi koettuja käytänteitä toisilleen. Hyppööttäjien koulutukset tuovat varhaiskasvatuksen ryhmiä ja eri yksiköitä lähemmäs toisiaan ja auttavat kasvattajia näkemään asioita useammasta eri näkökulmasta. Koulutukset kirkastavat liikkuvan varhaiskasvatuksen kehittämisen tavoitteita ja ohjaavat kasvattajia yhdessä löytämään monipuolisia keinoja kulkea tavoitteita kohti. ’Porukassa on voimaa toteuttaa liikkuvaa varhaiskasvatusta!’, kuuluttavat hyppööttäjät. Kaupungin hyppööttäjät kokoontuvat yhteisiin koulutuksiin 2-4 kertaa vuoden aikana. Koulutuksiin kutsutaan myös yksityiset varhaiskasvatusyksiköt mukaan. Koulutukset toteutetaan usein niin, että alle 3 v., 3-5 v. ja esiopetus ryhmien hyppööttäjille on omat päivänsä. Yksiköiden omien hyppööttäjien palaverit ovat n. 4-8 kertaa vuoden aikana. Perhepäivähoidon tiimit nimeävät omat hyppööttäjät, jotka kokoontuvat yhteiseen liikuntakasvatuksen suunnittelun ja kehittämisen koulutuspäivään heti syksyn alussa sekä arvioinnin koulutuspäivään kevään lopussa.