Kouluterveyskyselystä saamme tietoa siitä, millaiseksi seinäjokiset lapset ja nuoret kokevat oman hyvinvointinsa. Tietoa on paljon, joten kokosimme yhteen mittareita niistä teemoista, jotka korostuvat merkittävimpinä ja joissa on tapahtunut eniten muutosta.
Nämä teemat ovat:
- Koettu terveys ja elintavat
- Päihteet ja riippuvuudet
- Harrastukset ja vapaa-aika
- Mielenhyvinvointi, osallisuus ja tyytyväisyys elämään
- Turvallinen kasvuympäristö ja sosiaaliset suhteet
- Kouluympäristö ja koulunkäynti
Jokaisesta teemasta nostetaan esiin keskeisiä mittareita, joilla seinäjokisten lasten ja nuorten koettua terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta kuvataan. Tuloksia on eritelty oppiasteittain ja sukupuolittain. Keskeisimmistä mittareista tehdään tulosten vertailua vuosiin 2021 ja 2019 nähden. Seinäjoen tuloksia verrataan myös koko maahan.
Koettu terveys
Suurin osa seinäjokisista lapsista ja nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Seinäjoella 4. ja 5. luokkalaiset lapset kokevat terveydentilansa muita ikäryhmiä paremmaksi. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaiset sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat kokevat vuonna 2023 terveydentilansa hieman heikompana vuoteen 2021 verrattuna. Perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaisten sekä lukiolaisten keskuudessa koettu terveydentila on parantunut vuoteen 2021 verrattuna. Tytöt kokevat terveydentilansa huomattavasti poikia heikommaksi 8. ja 9. luokkalaisten sekä toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa. 4. ja 5. luokkalaisten vastauksissa sukupuolten välisiä eroja ei juurikaan ole havaittavissa.
Mielen hyvinvointi ja tyytyväisyys elämään
Noin neljäsosa seinäjokisista 4. ja 5. luokkien oppilaista on kokenut vähintään lievää ahdistusoireilua vuonna 2023. Ahdistusoireilun kokeminen on huomattavasti yleisempää 4. ja 5. luokkalaisten tyttöjen kuin poikien keskuudessa. Vuoteen 2021 verrattuna vuonna 2023 poikien ahdistuneisuus on laskussa, mutta tytöillä nousussa.
Kuitenkin Seinäjokiset 4. ja 5. luokkalaiset (25,5%) kokevat vuonna 2023 koko maan tasoon (26,9%) nähden vähemmän ahdistusoireilua sekä tyttöjen että poikien keskuudessa.
Seinäjokiset lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat ovat muita vastaajia enemmän huolissaan mielialastaan.
Seinäjokiset tytöt ovat huolissaan mielialastaan huomattavasti poikia enemmän kaikilla oppiasteilla.
Valtaosa seinäjokisista lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Seinäjokiset perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaiset ovat muita ikäluokkia tyytyväisempiä elämäänsä, ja tyytyväisyys elämään on hieman korkeampi vuonna 2023 kuin vuonna 2021. Muissa ikäluokissa tyytyväisyys elämään on hienoisessa laskussa vuoteen 2021 verrattuna. Kaikissa ikäluokissa tyytyväisyys elämään on ollut korkeammalla tasolla vuonna 2019.
Vuonna 2023 seinäjokiset lapset ja nuoret ovat muuhun maahan verrattuna tyytyväisempiä elämäänsä kaikissa ikäluokissa.
Seinäjokisten lasten ja nuorten kokema yksinäisyys on vuonna 2023 hienoisessa kasvussa aiempiin vuosiin verrattuna. Ainoastaan seinäjokisten 8. ja 9. luokkalaisten kokema yksinäisyys on kouluterveyskyselyn tulosten mukaan vähentynyt vuoteen 2021 verrattuna. Lukiolaisten keskuudessa yksinäisyyden kokeminen on vähentynyt vuosien 2017 ja 2019 välillä, mutta jatkanut taas nousua vuodesta 2019 eteenpäin. Yksinäisyyden kokeminen on yleisempää ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla kuin muilla vastaajaryhmillä. Vähiten yksinäisyyttä kokevat perusopetuksen 4. ja 5. luokkien oppilaat.
Tytöt ovat kokevat itsensä poikia yksinäisemmiksi kaikissa ikäluokissa. Eniten yksinäisyyttä kokevat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat tytöt, joista noin joka neljäs kokee itsensä yksinäiseksi.
Mitä teemme?
– Yksinäisyyden lisääntyminen ja osallisuuden väheneminen näkyvät Kouluterveyskyselyn tuloksissa huolestuttavasti lähes joka ikäluokassa. Yksinäisyyden vähentämiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi on tehty ja tehdään Seinäjoen kaupungin oppilaitoksissa paljon työtä. Tätä työtä on jatkettava edelleen, sanoo Seinäjoen kaupungin vt. perusopetusjohtaja Marika Ojala.
– Yksinäisyyden vähentäminen on jokaisen koulussa työskentelevän ja opiskelevan vastuulla. Myös kotona on tärkeää säilyttää hyvä keskusteluyhteys vanhempien ja lasten välillä.
Perusopetuksessa toteutetaan vuosittain arviointikysely, jolla seurataan ja kartoitetaan koulukohtaisesti eri asioita, kuten oppilaiden kokemaa yksinäisyyttä ja osallisuutta. Näiden koulukohtaisten kyselyiden pohjalta pystytään puuttumaan niissä havaittuihin haasteisiin.
Seinäjoen kaupungin poissaolomalli ja poissaoloihin puuttumisen rajat on juuri päivitetty ja toimintatavat ovat yhtenäiset kaikissa oppilaitoksissa. Kouluvalmentajien työ tukee koululäsnäoloa sekä yhteisöllisyyttä alakoulujen 5. – 6. luokilla ja yläkouluissa. Yläkouluilla vierailee säännöllisesti myös nuorisotyöntekijöitä, jotka tukevat ja kehittävät koulun yhteisöllisyyttä.
Kiusaamiseen puuttumisen toimintamalleja kehitetään koko ajan vastaamaan muuttuviin haasteisiin. Uudet perusopetuksen järjestyssäännöt on hyväksytty joulukuussa kasvatus- ja opetuslautakunnassa.
Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään vaikuttamaan nuorten päihteiden käyttöön ja asenteisiin päihteitä kohtaan. Koulujen päihdetoimintamallia ollaan juuri päivittämässä. Tavoitteena on myös saada aikaan koko kaupungin kattava koulujen ehkäisevän päihdetyön suunnitelma.
Mikä on kouluterveyskysely?
THL:n kouluterveyskyselyn tarkoituksena on tuottaa luotettavaa ja monipuolista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten terveydestä, hyvinvoinnista, koulunkäynnistä, osallisuudesta, palveluista ja avun saamisesta. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.
Lisätietoa