Taide rakentamisessa

Asemanseudun taidekohteet

Seinäjoen kaupunki hankkii uuden asemanseudun rakennusurakan ensimmäisessä vaiheessa viisi uutta julkista taideteosta. Asemakorttelin ja pysäköintitalon julkisivun taideteoksia toteuttamaan valittiin Arja Kärkkäinen, Tiina Raitanen, Pia Männikkö ja Juhana Moisander.  Lisäksi aseman uuden alikulkukäytävän ensimmäiselle osuudelle valittiin jatkosuunnitteluun ja toteutukseen kaksivaiheisella sopimuksella Marjukka Korhosen teosehdotus.

Kärjen koulun taideteos

Uuteen Kärjen kouluun haettiin kouluarkea rikastuttavaa taideteosta kutsukilpailun kautta vuonna 2022. Kutsukilpailun voitti kuvataiteilija Heini Ahon teosehdotus Lintu. Teos on moniosainen veistossarja, joka levittäytyy uuden koulurakennuksen aulatiloihin ja ulos pääsisäänkäynnin viereiselle seinälle.

Uusi kolmikerroksinen Kärjen koulu on Kiinteistö Oy Seinäjoen Palvelutalojen rakennuttama ja LSV-arkkitehtien suunnittelema. Koulu tarjoaa tilat n. 500 alakoululaiselle ja on ilta-aikaan myös muiden kaupunkilaisten käytössä. Teoksen on tavoitteena olla valmiina yhtäaikaisesti koulurakennuksen valmistumisen kanssa eli syksyllä 2024.

Lintu -teos on moniosainen. Teos levittäytyy viiteen eri paikkaan koulussa ja jättää pikemminkin ympärilleen tilaa sitä materiaalisesti valtaamatta. Teoksen lähtökohtana on koulun sisälle muuttanut lintu. Lintua ei missään vaiheessa näy, on vain jälkiä ja viitteitä sen elämästä rakennuksen suojissa veistosten muodossa.

Taiteilija kertoo teoksesta:

Linnut ovat kautta aikojen inspiroineet ihmisiä lennellen yläilmoissa, katsoen maailmaa eri perspektiivistä, ylhäältä alas. Linnut toimivat luonnossa tärkeinä pölyttäjinä ja siementen levittäjinä. Ne auttavat ympäristöään pysymään puhtaana ja hyvinvoivana. Vaikka teoksen lähtökohtana on lintu, sitä ei missään vaiheessa näy, on vain jälkiä ja viitteitä sen vapaasta elämästä rakennuksen suojissa. Joskus nimittäin juuri ne jäljet piirtävät tapahtuman esiin kuuluvammin kuin itse tapahtuma.

Koulun sisäänkäynnin viheralueelle istutetaan puu, joka on ikään kuin houkutellut linnun sisälle. Lintu pääsee kulkemaan sieltä mistä ihminen ei pääse kulkemaan, pienistä koloista, huomaamatta, silloin kun koulu nukkuu. Kukaan ei tiedä mistä lintu tulee ja mihin se menee. Kukaan ei tiedä miltä lintu näyttää. Teoksessa linnun poissaolo tekee siitä vahvemmin läsnä olevan. Se on löytänyt koulun suojasta kodin, jossa se vierailee vapaana koululaisten ystävänä. Teos tuo yksinkertaisia elementtejä ulkoa luonnosta sisälle. Pesä, oksa, linnun jäljet, siemenet, sulka. Olemme kaikki tottuneet näkemään näitä merkkejä ympärillämme, mutta jos ne laitetaan lineaariseen tilaan, niistä muodostuu yhden linnun tarina, mitä voisi verrata kasvavan lapsen tarinaan. Kukin koulun oppilaista tulee eri lähtökohdista, kulkee ulkoa sisälle, ja oppii luovimaan kulloisessakin ympäristössä parhaiten itselleen sopivalla tavalla. Rakennus onnistuu, jos se sallii orgaanisen kasvun, ja henkisen kasvupyrähdyksen kullekin oppilaalle. Lintu koostuu veistoksellisista siroista osioista sekä tekstiosuuksista, mitkä löytyvät jokaisen veistoksen lähettyviltä. Teksti linkittää konkreettiset linnunjäljet elämään liittyviin laajempiin kysymyksiin, metaforiin ja ajatuksiin.

Kuvat: Heini Aho

Julkisen taiteen periaatteet

Seinäjoen kaupunki on hyväksynyt periaateohjelman, joka sisältää kaupungin julkisen taiteen hankinnan menettelytavat ja rahoitusmallit. Tutustu Seinäjoen julkisen taiteen periaateohjelmaan

Periaateohjelma on työkalu, jonka keskeisimpiä tavoitteita ovat

• Julkisen taiteen yhdistäminen normaaliksi osaksi rakennushanketta
• Prosenttiperiaatteen vakiinnuttaminen taidebudjetin avulla
• Ainutlaatuisen ja mielekkään kaupunkiympäristön rakentaminen

Videot: Taide kaupunkitilassa ja rakentamisessa

Mitä julkinen taide on? Miten kaupunkilaiset voivat osallistua kaupunkiympäristön suunnitteluun?Videosarjan ensimmäisessä osassa kysymyksiin vastaavat vuorovaikutussuunnittelija Kirsi Mattila ja julkisen taiteen koordinaattori Maya Syrjälä.

Mitä taide tuo rakennusprosessiin? Minkälaista yhteistyötä tarvitaan? Toisessa videossa kysymyksiin vastaavat yhdyskuntatekniikan suunnittelupäällikkö Keijo Kaistila ja taidekuraattori Sanna Karimäki-Nuutinen.