Tutkimus ja hankkeet
Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana (2024-)
Elsin ja Toven matkassa maaseudun rakennusperinnön pariin
Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana -hanke kietoutuu maakuntamme rakennusperinnön ympärille. Hankkeen lähtökohtana on ollut nostaa esiin sellaista vähemmän käsiteltyä ja tunnettua arkkitehtuuria, joka sisältää kuitenkin monia erilaisia merkityssuhteita. Tavoitteena on ollut lähestyä rakennusperintöä kahdesta suunnasta, toisaalta asiantuntija- ja tutkimustiedon, toisaalta muistitiedon, kokemusten ja aistimusten kautta. Samalla halutaan liittää paikallinen rakennusperintö laajempaan kontekstiin.
Hanke käynnistyi vuoden 2024 alussa. Lähtökohtana toimi Teuvan kirkko ja sen alttarimaalaus. Kirkko oli monella tapaa ajankohtainen. Sen valmistumisesta oli kulunut 70 vuotta vuonna 2023, ja Teuvalla valmisteltiin Tove Teuvalla -oopperaa ja -dokumenttia kesällä esitettäväksi. Näyttelyprojektissa Tove Janssonin lisäksi haluttiin kääntää katse kirkkoarkkitehtuuriin. Elsi Borgin myötä kuva panoroi Jyväskylään Taulumäen kirkkoon ja Ähtäriin Siniseen taloon. Toisaalta oli kiintoisaa yhdistää näyttelyyn Alajärvi ja Seinäjoki, joissa on Alvar Aallon suunnittelutöitä niin ikään 1900-luvun puolivälistä.
Hankkeen perusosan muodostaa siis Elsin ja Toven matkassa -näyttely. Se on ollut alun perin esillä Teuvan Orrelassa heinä- ja elokuussa 2024. Tuolloin sen toteutuksesta vastasi Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry yhteistyökumppaneineen. Siihen saatiin maaseuturahaston avustus Leader Suupohjasta. Näyttely jatkaa matkaansa Jyväskylän Aalto2:een syyskuun lopussa 2024. Ensi ja seuraavana vuonna vuorossa ovat Alajärvi, Seinäjoki ja Ähtäri. Tavoitteena on täydentää näyttelyä kunkin paikkakunnan omalla aineistolla, jota kerätään arkistoista sekä tutkimuksen, muisteluiltojen ja arkkitehtuuripajojen avulla. Hankkeessa pilotoidaankin paikallisilla aineistoilla ja sisällöillä täydentyvän kiertonäyttelyn mallia.
Elsin ja Toven matkassa Teuvalla heinä- ja elokuussa 2024
Elsin ja Toven matkassa -näyttely Teuvalla keskittyi Elsi Borgin 1950-luvun alussa suunnittelemaan Teuvan kirkkoon sekä sen ainutlaatuiseen Tove Janssonin maalaamaan alttaritauluun Kymmenen neitsyttä. Kirkon nimekkäiden suunnittelijoiden Dora Jungin ja Lisa Johansson-Papen kautta sukellettiin suomalaisen muotoilun tärkeisiin vuosikymmeniin. Näyttelyssä tuotiin esiin myös paikallisen yhteisön tunnesidettä. Teuvalla oli esillä myös Teuvan vanhan, vuonna 1950 palaneen kirkon esineistöä ja kuvamateriaalia sekä sen loiston päivien ajalta että dramaattisesta tulipalosta.
Matka jatkuu Jyväskylään syyskuussa
Teuvan kirkko toimii edelleen Aalto2:n näyttelyn lähtöpisteenä, josta tehdään katsauksia niin Elsi Borgiin suunnittelijana kuin menneisiin vuosikymmeniin aina 1910-luvun Petäjävedelle asti. Elsin isä Nathanael Borg toimi silloin paikkakunnan kirkkoherrana. 1920-luvun lopulla valmistui Taulumäen kirkko. Se oli aikansa sensaatio ensimmäisenä naisarkkitehdin suunnittelemana kirkkona Suomessa.
Näyttelyssä on esillä täysikokoinen jäljennös Tove Janssonin alttarimaalauksesta alkuperäisine alttarivaatteineen, joten näyttelyvieraalla on mahdollisuus tutkia ainutlaatuista työtä lähietäisyydeltä kuvitteellisessa alttaritilassa. Janssonin alttarimaalaus ”Kymmenen neitsyttä” ja sen teemat johdattavat pohtimaan aikakauden taiteilijoiden ja muotoilijoiden työskentelyn lähtökohtia ja yhteistyötä. Sukulaissielujen Borgin ja Janssonin lisäksi näyttelyssä nousevat esiin tekstiilitaiteilija Dora Jung ja valaisinsuunnittelija Lisa Johansson-Pape. Ajan kuvaa tuodaan esille yhteisöjen suhteessa kotikirkkoihinsa. Katsanto ulottuu tämän päivän eteläpohjalaisiin ja keskisuomalaisiin asti.
Muisteluillat ja arkkitehtuuripajat osana hanketta
Maaseudun rakennusperintö -hankkeessa koestetaan lisäksi erilaisiin olosuhteisiin sovellettavaa muistelu- ja arkkitehtuuripajatoimintaa. Muistelupajat suunnataan erityisesti heille, joilla on muistikuvia ja kokemuksia pidemmältä ajalta. Niissä hyödynnetään kuva- ja muuta materiaalia, joka kannustaa osallistujia muistelemaan ja jakamaan tarinoita. Muistelut tallennetaan Seinäjoen museoiden arkistoon. Arkkitehtuuripajojen kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, mutta mahdollisesti myös aikuiset ja ikäihmiset. Pajoissa kokeillaan erilaisia menetelmiä, lähestymistapoja ja toimintamuotoja. Arkkitehtuuripajoista tuotetaan mallikirjat laajempaan käyttöön.
Esimerkiksi Jyväskylässä, Taulumäen kirkossa järjestettiin arkkitehtuuripajat Lohikosken 5. luokille elokuun lopussa. Kirkkoon tutustuttiin erilaisin aistihavainnoin. Aistimuksia kuvattiin sanoin ja kuvin. Samana päivänä oli myös kaikille avoin muisteluilta. Yhteistyökumppanina toimi Jyväskylän seurakunta.
Loka- ja marraskuussa puolestaan järjestetään muisteluiltoja Ähtärissä. Ähtärin arkkitehtuuripajat ajoittuvat syksylle 2025, edelliselle keväälle Seinäjoen ja Alajärven muistelu- ja arkkitehtuuripajat.
Hankkeen toimijat
Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana -hanketta hallinnoi Seinäjoen museot yhteistyökumppaneinaan Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Keski-Suomen museo, Pirkanpohjan taidekeskus, Ähtärin kaupunki, Nelimarkka-museo, Alajärven kaupunki ja Seinäjoen kaupunki. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat paikalliset seurakunnat, museo- ja kotiseutuyhdistykset, koulut ja muut palvelut. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin mallintaa monimuotoista yhteistyötä.
Hankkeeseen on saatu Museoviraston innovatiivista hankeavusta.
Lisätietoja
Susanna Tyrväinen
Hankepäällikkö, Seinäjoen museot
044 7541 653
susanna.tyrvainen@seinajoki.fi
Oskari Luoma
Elsin ja Toven matkassa -näyttelyn suunnittelija, Seinäjoen museot
oskari.luoma@gmail.com
Jaakko Mäntylä
Tutkija, muistelupajat, Seinäjoen museot
Yhteyshenkilö, Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti
jaakko.mantyla@helsinki.fi
Mia Kellberg-Hakala
Arkkitehtuurikasvattaja, arkkitehtuuripajat
mia@kelleberg.fi
KIOSKI avoimeksi (2022–2024)
Kolmen pohjalaismaakunnan vastuumuseot, Seinäjoen museot, K. H. Renlundin museo ja Vaasan kaupungin museot, ovat saaneet Valtiovarainministeriöltä avustuksen, joka on tarkoitettu kuntien digitalisaatiota edistäviin yhteishankkeisiin. Avustuksella toteutetaan KIOSKI avoimeksi -hanke, jonka tavoitteena on avata rakennetun ympäristön inventointijärjestelmä KIOSKIn tietoaineistoja. Hanke käynnistyi lokakuussa 2022.
KIOSKI on ollut käytössä pohjalaismaakunnissa vuodesta 2005 lähtien. Sovellukseen on tallennettu tiedot yhteensä yli 15 000:sta kiinteistöstä ja kohteesta Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Viime vuosina on noussut esiin tarve saada osa sovelluksen tietoaineistoista avoimeksi. Näin se palvelisi laajaa käyttäjäkuntaa 40 kunnan alueella. Jotta tietoja voidaan avata, tulee sovelluksen aineistoja käydä läpi, selvittää ongelmakohtia ja valikoida avattavat tiedot. Yhteistyörajapintojen rakentamisen tavoitteena puolestaan on parantaa KIOSKIn käytettävyyttä viranomaistoiminnassa. Hanke linkittyy samaan aikaan käynnissä olevaan valtakunnalliseen rakennetun ympäristön Ryhti-hankkeeseen sekä kuntien digitointiohjelmiin.
Hankkeen kotipaikkana toimii Seinäjoen museot, mutta hanketta tehdään yhteistyössä pohjalaismaakuntien aluevastuumuseoiden, tietojärjestelmän omistajan sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke toteutetaan Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ja sitä pilotoidaan ensin isäntäkunnissa Seinäjoella, Kokkolassa ja Vaasassa. Projektityöntekijä Teija Mustonen aloitti työnsä lokakuussa ja hanke kestää huhtikuun 2024 loppuun saakka.
projektipäällikkö, vs. museotoimenjohtaja Riku Hämäläinen, Seinäjoen museot
rakennustutkija Anni Lehtimäki, Seinäjoen museot
rakennustutkija Pirkko Järvelä, K. H. Renlundin museo
rakennustutkija Outi Orhanen, Vaasan kaupungin museot
rakennustutkija Annika Harjula-Eriksson, Vaasan kaupungin museot
TAKO
TAKO on ammatillisesti hoidettujen museoiden välinen tallennus- ja yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on helpottaa ja järkeistää museoiden tallennustyötä nykyajan tavaratulvan keskellä. Kullekin museolle on pyritty määrittelemään tietyt tallennusaiheet, joihin ne voivat hallitusti keskittyä. Seinäjoen museoiden vastuualueella ovat suuret yleisötapahtumat ja elintarviketeollisuus. TAKOn tehtävänä on myös koordinoida nykydokumentointia. Nykydokumentointi on hyvä keino kerätä tietoa tämän päivä asioista ja ilmiöistä, joista on vielä olemassa hyvin tietoa ja tämä tieto on helposti saatavissa.