Etelä-Pohjanmaan museo

Törnävän, alun perin Östermyran, kartanon historia ulottuu yli kahdensadan vuoden taakse Ruotsin vallan ajan viimeisiin vuosiin. Vaasalainen kauppias ja laivanvarustaja Abraham Falander perusti Seinäjoen Ala-Seinäjoen kylään Östermyran rautaruukin vuonna 1798. Ansioitunut kauppias aateloitiin Suomen sodan aikana Wasastjerna -nimellä. Wasastjernat perustivat kartanon alueelle myös ruutitehtaan ja edistivät maatalouden kehittymistä Etelä-Pohjanmaalla. Ruukki toimi alueella 1870 -luvulle saakka. Myöhemmin alueen omistanut hovioikeudenasessori Konstantin Törnudd antoi paikalle nimen Törnävä. Alue siirtyi testamentilla Seinäjoen kunnan omistukseen vuonna 1925. Museotoiminta alkoi alueella jo 1930-luvulla. Nykyään kartanon päärakennus on Seinäjoen kaupungin edustustila.

Kartanon ulkorakennukset kuuluvat museoalueen kohteisiin. Kartanon Kivinavetassa sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan museon info, lipunmyynti ja näyttelytiloja. Alakerran Mihinä me ollahan? -perusnäyttelyssä kerrotaan Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen historiasta. Rakennuksen toisessa kerroksessa on vaihtuvien näyttelyiden tila, Vinttigalleria.

Työväen entisiin asuinrakennuksiin, Punatulkkuihin, on sisustettu pehtorintupa, käsityöläisten verstaita sekä maalaisapteekki, ja kartanon meijerirakennuksessa sijaitsee luonto- ja geonäyttely Keidas.

Ulkomuseoalueelle on koottu 1600–1800-luvun talonpoikaisrakennuksia eri puolilta maakuntaa. Alueen helmiä ovat Liinamaan kaksfooninkinen tuparati ulkorakennuksineen ja komea tuulimylly. Entisajan tunnelmaa voi aistia myös vanhassa kyläkaupassa eli kauppapuorissa.