Pajuluomaan ja Niemistöön sydäniskurit asukasbudjetilla

Asukkaat ideoivat ja äänestivät asukasbudjetissa, että asuinalueille hankitaan defibrillaattoreita eli sydäniskureita myös ulkotiloihin, jolloin ne ovat paremmin asukkaiden saavutettavissa.
Sydäniskurin logo, jossa on vihreällä pohjalla valkoinen sydän, jonka sisällä on vihreän salamankuva. Kuvan oikeassa ylälaidassa on valkoinen plus-merkki.
Defibrillaattori ensiapumerkki

Seinäjoen kaupungin asukasbudjetissa 2023-2024 yhtenä ideana oli defibrillaattoreiden eli sydäniskureiden hankinta asuntoalueille. Idea sai asukkaiden äänestyksessä kannatusta, joten se hyväksyttiin. Seinäjoen kaupunki on hankkinut asukasbudjetin avulla kaksi defibrillaattoria, jotka on sijoitettu Pajuluoman ja Niemistön asuntoalueille ulkotiloihin, jolloin ne ovat jatkuvasti kaikkien saatavilla. Asuntoalueilla sijaitsee koulu, päiväkoti ja lähiliikuntapaikka.

Sydänturvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä defibrillaattoreiden eli sydäniskurien saavutettavuutta ja määrää sekä kohentamalla ihmisten elvytysvalmiutta ensiapukoulutuksilla. Sydänturvallisessa paikassa sydäniskurin saa käyttöön alle viidessä minuutissa ja se on sijoitettu kaikkien saataville. Suomen Sydänliitto on kehittänyt Sydänturvallinen Suomi -palvelun kuvaamaan kuntien ja hyvinvointialueiden sydänturvallisuuden tasoa ja helpottamaan sen seurantaa, jotta voimme kehittää elinympäristöämme sydänturvallisemmaksi asua ja olla. Sydänturvallisuuden taso muodostuu neljästä eri mittarista, jotka kuvaavat sydäniskurien määrää, niiden sijoittelua sekä sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta alueella ja näiden yhteisvaikutusta alueen sydänturvallisuuteen. Seinäjoella, kuten koko Suomessa, sydäniskurien määrässä on runsaasti parannettavaa, sillä olemme jäljessä muiden Pohjoismaiden tasosta. Sydänpysähdystilanteessa sydäniskuri pitäisi saada käyttöön alle viidessä minuutissa, joten lisäämällä sydäniskurien määrää parannetaan sydänturvallisuutta merkittävästi. Sydäniskureita tulisi sijoittaa ydintaajamien lisäksi alueille, joihin ensihoidon saapuminen kestää kauemmin eli ns. riskialueluokkiin.

Asukastilaisuudet sydäniskureiden toiminnasta:

Asukkaille järjestetään koulutuksia sydäniskureiden käytöstä 23. lokakuuta Niemistön ja Pajuluoman kouluilla. Tervetuloa tutustumaan sydäniskureiden sijaintiin ja lyhyeen esittelyyn niiden käytöstä. Kouluttajana toimii Kari Kuusisto Tammed Oy:stä.

Koulutukset järjestetään keskiviikkona 23.10.

  • klo 17-17.30 Niemistön koululla, Niemistöntie 9
  • klo 18.30-19.00 Pajuluoman koululla, Suunnistajanreitti 1.

Näin löydät lähimmän sydäniskurin

1. Sydänpysähdystilanteessa on kyse minuuteista. Harjoittele lähimmän sydäniskurin paikantamista 112 Suomi -sovelluksesta, niin se sujuu hätätilanteessa.

2. Avaa sovelluksen Palvelut-välilehti. Valitse avautuvasta listasta Kiireellinen hätätilanne ja tämän jälkeen Lähin sydäniskuri.

3. Palvelu näyttää kymmenen sinua lähimpänä sijaitsevaa sydäniskuria. Valitse niistä lähin saatavilla oleva sydäniskuri. Avaamalla sen tiedot voit siirtyä puhelimesi karttapalveluun, joka ohjaa reitin sydäniskurin luo.

112 Suomi -sovelluksen käyttöönotto

1. Lataa maksuton 112 Suomi -sovellus puhelimen sovelluskaupastasi (App Gallery, Google Play, App Store). Aseta kuvake näkyvälle paikalle puhelimessasi.

2. Ota sovellus käyttöön syöttämällä siihen puhelin­numerosi ja valitsemalla haluamasi kieli (suomi, ruotsi tai englanti). Saat kaikki ominaisuudet käyttöön antamalla luvan sovelluksen esittämiin kysymyksiin. Kysymyksissä on käyttöjärjestelmäkohtaisia eroja. Näin sovellus on käyttövalmis.

3. Avaa sovellus ja tutustu sen palveluihin. Voit tehdä tämän huoletta, sillä puhelu hätäkeskukseen ei käynnisty sovellusta avattaessa

Maailman elvytyspäivä 16.10.

Keskiviikkona 16.10. vietetään Maailman elvytyspäivää. Sydänliiton, Hätäkeskuslaitoksen ja Suomen Elvytysneuvoston yhteisen kampanjan tavoitteena on rohkaista ihmisiä antamaan hätätilanteessa apua, kertaamaan elvytystä sekä muistuttaa 112 Suomi -sovelluksesta löytyvästä lähimmän sydäniskurin paikannuksesta. Seinäjoen kaupunki osallistuu kampanjaan ja tiedottaa mm. asukasbudjetilla hankittujen sydäniskureiden sijainneista.

Mikä on Seinäjoen asukasbudjetti – osallistuva budjetointi?

Seinäjoella osallistuvaa budjetointia toteutetaan asukasbudjettina. Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Osallistuvan budjetoinnin taustalla on ajatus suorasta ja osallistuvasta demokratiasta, jossa asukkaat päättävät, miten kaupungin käytössä olevia julkisia varoja käytetään. Seinäjoen asukasbudjetti on kaksi vuotinen malli, jossa ensimmäisenä vuotena ideoidaan ja äänestetään kehittämisprojekteista ja toisena vuotena toteutetaan projektit. Asukasbudjetti 2023-24 hankkeet ovat hyväksytty kaupunginvaltuuston toimesta kaupungin talousarviossa vuodelle 2024.


Lisätiedot:

Sydäniskurit: turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki, elina.hihnala-makela@seinajoki.fi, puh. 044 425 5708

Asukasbudjetti: vuorovaikutussuunnittelija Kirsi Mattila, Seinäjoen kaupunki, hyvinvointi ja osallisuus, kirsi.mattila@seinajoki.fi, puh. 0405305111