Seinäjoen liikenneturvallisuusryhmä on huolestunut kasvavista pyöräilyonnettomuuksien määristä tieverkolla. Pelkästään viimeisen viiden vuoden (2018-2022) aikana pyöräilyonnettomuuksia on tilastoitunut 73 kpl. Tämän lisäksi tapahtuu paljon tilaston ulkopuolelle jääneitä vahinkoja, joissa ei ole käynyt viranomaisia paikalla. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tilastoituvat kuitenkin lähes aina.
– Henkilövahinkoon johtaneita pyöräilyonnettomuuksia on sattunut tilastojen mukaan vuosittain noin kymmenen, mutta määrä näyttää olevan nousussa ja vuonna 2022 yhteensä 12 pyöräilijää loukkaantui onnettomuuksissa. Erityisen hankalia pyöräilijän kannalta ovat törmäykset auton kanssa, joten liikennesääntöjen osaamista kaivataan sekä tangon että ratin takana, toteaa liikenneturvallisuusryhmän puheenjohtaja Kimmo Rantanen.
Liikenneturvan vuoden 2022 kyselyssä selvitettiin tilannekuvien avulla tietämystä väistämissäännöistä, paljastui osaamisessa puutteita. Vastanneista 87 prosenttia tiesi kulkujärjestyksen oikein tilanteessa, jossa kärkikolmion takaa tulevan autoilevan on väistettävä tietä ylittävää pyöräilijää. Hieman harvempi (79 %) tiesi oikein sen, että pyöräilijän on väistettävä autoilevia, kun pyörätieltä tullaan ajoradalle, joka ylitetään paikassa, jossa ei ole liikennemerkkejä.
Pyöräilijä tai sähköpotkulautailija ei kuitenkaan tarvitse aina toista osapuolta joutuakseen onnettomuuteen. Merkittävä määrä pyöräilyn onnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, eli niihin ei liity muita osapuolia.
– Henkilövahinkoon johtaneita pyöräilyonnettomuuksia on sattunut tilastojen mukaan vuosittain noin kymmenen, mutta määrä näyttää olevan nousussa ja vuonna 2022 yhteensä 12 pyöräilijää loukkaantui onnettomuuksissa. Erityisen hankalia pyöräilijän kannalta ovat törmäykset auton kanssa, joten liikennesääntöjen osaamista kaivataan sekä tangon että ratin takana, toteaa Rantanen.
Onnettomuuskarttaa tarkastellen varsinaisia onnettomuuksien kasaumapaikkoja ei ole havaittavissa, mutta onnettomuuksia sattuu paljon siellä, missä liikennettäkin on eniten.
– Erityisen paljon onnettomuuksia on tapahtunut Ruukintiellä ja Vapaudentiellä. Onnettomuudet ovat kuitenkin sattuneet hieman eri kohdissa, joten ei voida suoraan osoittaa, että ongelma olisi jossakin tietyssä kohdassa, tiemerkinnöissä tai liikennemerkeissä. Tienkäyttäjien vastuu liikenneturvallisuudesta ja sääntöjen osaamisesta korostuu, muistuttaa Seinäjoen kaupungin suunnittelupäällikkö Keijo Kaistila.
– Pyöräilymäärien kasvu on erinomainen asia, sillä sen ympäristö- ja terveyshyödyt on osoitettu selkeästi. Toivomme kuitenkin, että seinäjokiset edistävät osaltaan turvallista pyöräilyä, eli noudattavat liikennesääntöjä ja huolehtivat omat henkilökohtaiset turvavarusteensa kuntoon. Kaupungin intresseissä on pyöräilyolosuhteiden kehittäminen jatkossakin, jotta myös tieympäristö tukee turvallisen ja terveellisen kulkutavan valintaa, toteavat Rantanen ja Kaistila yhdessä.
Lisätietoja:
Seinäjoen kaupunki, liikenneturvallisuusryhmän puheenjohtaja, Kimmo Rantanen, p. 040 074 9777
Seinäjoen kaupunki, suunnittelupäällikkö, Keijo Kaistila, p. 044 754 1648
Destia Oy, liikenneturvallisuustoimija Antti Heininen, p. 040 545 5914