Seinäjoella on selvitetty millaisia luontovaikutuksia kaupungin toiminta aiheuttaa

Luontojalanjälki on mittari ihmisen toiminnan luonnolle aiheuttamalle kuormitukselle.

Ihmisen toiminta kuormittaa luonnon monimuotoisuutta kaikkialla maailmassa. Tämän kuormituksen mittari on luontojalanjälki. Luontojalanjäljen laskemiseksi on tunnistettava ne toimet, joilla on vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Kansainvälisen paneelin IPBES:n määritelmän mukaisesti luontojalanjälkeä aiheuttavat viisi ajuria:

  1. maan- ja merenkäyttö sekä käytön muutokset
  2. luonnonvarojen käyttö
  3. ilmastonmuutos
  4. saastuminen
  5. vieraslajit

Seinäjoen seudulla tapahtuvasta toiminnasta luontojalanjälkeä aiheutuu mm. sähkön, lämmön ja polttoaineiden kulutuksesta, liikenteestä, rakentamisesta ja elintarvikkeiden kulutuksesta.

Toiminnat jotka aiheuttavat luontojalanjälkeä.

Nämä toiminnot aiheuttavat useita ekosysteemihaittoja vahvistamalla esimerkiksi ilmastonmuutosta, rehevöittämällä vesistöjä, lisäämällä ympäristön ekotoksisuutta tai happamoittamalla maaperää.

Luontojalanjäljen jakautuminen kategorioittain (sähkö, kaukolämpö, erillislämmitys, muu öljy ja polttoaineet, liikenteen polttoaineet, rakentaminen, elintarvikkeet) eri ekosysteemihaitoille.

Emme tietenkään voi tietää jokaisen kulutetun bensiinilitran tai hedelmän tarkkaa alkuperää, emmekä siksi myöskään näiden aiheuttamia tarkkoja luontovaikutuksia. Luontojalanjälki tarjoaakin meille tietoa laskennallisesta keskiarvosta, eli paljonko tietyn tyyppinen toiminta tai kulutus keskimäärin aiheuttaa luontovaikutusta tietyssä sijainnissa. Globaalien tietokantojen avulla laskenta on kuitenkin mahdollista tehdä.  

Seinäjoella on mahdollisuus vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, mutta haittojen minimoimiseksi on ymmärrettävä, miten eri hyödykkeet ja toiminnot vaikuttavat luontoon ja monimuotoisuuteen. Luontojalanjäljen laskenta tuo apua tähän.

Seinäjoella on kirjattu kestävän kehityksen tekoja vuodesta 2018. Osa on suoraan yhdistettävissä luontotekoihin, kuten Sahannevan ennallistaminen ja vieraslajihankkeet, kuten Soolotalkoot. Osa kestävän kehityksen teoista muuttuu suoranaisiksi luontoteoiksi, vasta kun toimintaa on jatkettu riittävän pitkään, kuten Seinäjoen Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma. Seinäjoen kestävän kehityksen teoista voit käydä lukemassa osoitteessa: www.seinajoki.fi/kestavakehitys tai suoraan listaukseen pääset osoitteesta: www.seinajoki.fi/KeKeteko

Luontojalanjälki on laskettu osana Sitowisen toteuttamaa Luontojalanjälki-hanketta. Yhteishankkeeseen osallistuivat Espoo, Helsinki, Kangasala, Kauniainen, Liminka, Lohja, Pori, Riihimäki, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vantaa ja Ylöjärvi. Seinäjoen luontojalanjälkeä suhteessa muiden hankkeeseen osallistuneiden kuntien tuloksiin voit verrata seuraavasta taulukosta.

Asukaskohtainen luontojalanjälki laskettuna cut-off ja APOS-järjestelmämallien mukaisesti, esitettynä eri ekosysteemihaitoille lyhyellä (100 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (≥ 1000 vuotta).
Mittari tulosten vertailuun.

Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista löydät osoitteesta:

FI: https://www.sitowise.com/fi/uutiset/talta-nayttaa-kokonaisen-kunnan-luontojalanjalki

EN: https://www.sitowise.com/news/unveiling-biodiversity-footprint-entire-municipality