Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 2022 tarjoaa kasvukaupungille tasapainoista taloutta, edellyttää uudistuksia ja investoi tulevaan.
Seinäjoen kaupungin ensi vuoden talousarvion keskeinen tavoite on tasapainoinen talous. Myönteinen suunta on jatkunut, sillä ensi vuoden tulos on 4,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuosikate on 27,6 miljoonaa euroa, mikä kattaa investoinneista aiheutuvat poistot 120-prosesenttisesti.
Tuloksen saavuttamiseksi toimialoilla on tehty hyvää valmistelua ja etsitty uusia tuloja.
– Kaupunki aikoo saada talouden kestävästi tasapainoon. Talousarviovuoden onnistuminen ja erityisesti tulevien vuosien kestävä talous vaativat rakenteellisiakin muutoksia ja uudistumista, sanoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.
Tavoitetta helpottavat Seinäjoen vahva kasvu ja myönteinen työllisyyskehitys. Asukasluvun kasvuennuste ensi vuonna on noin 1 %, ja 65 000 asukkaan raja on menossa rikki. Työllisyys on suurten kaupunkien parhaimmistoa. Positiivinen kierre vahvistaa Seinäjoen asemaa kiinnostavana ja vetovoimaisena kaupunkina, joka houkuttelee investointeja ja yrittäjyyttä.
Parhaillaan Seinäjoki rakentaa kuntaa vuodelle 2023 ja valmistautuu samaan aikaan kuntakentän historian suurimpaan muutokseen, kun sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi siirtyvät vuoden 2023 alussa hyvinvointialueelle.
Seinäjoen kaupunkistrategia päivitetään ensi vuoden aikana. Kaupunkistrategiaan kytkeytyvä ja kaupungin kasvua lisäävä digiohjelma toteutuu vuosina 2022–2025.
– Yksi keskeisimmistä tavoitteista liittyy kaupungin ydinkeskustan yhteiskehittämiseen kiinteistönomistajien ja yrittäjien kanssa. Visio ja suunnitelma ydinkeskustan kehittämiseksi uusitaan talousarviovuonna ja laitetaan vaiheistaen täytäntöön, Kiiskilä toteaa.
Myös kaupungin pääsisääntulo uudistuu. Asemanalueen kehittämiseen kohdistetaan erityistä huomiota talousarviovuonna ja koko 2020-luvun.
– Vuoden 2022 talousarviossa suunta on oikea. Vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla palvelukokonaisuudella mahdollistetaan tarvittavat positiiviset tulokset ja sitä kautta myös entistä paremmat näkymät tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen, sanoo rahoitusjohtaja Mika Itänen.
Seinäjoki jatkaa ensi vuonna samoilla veroprosenteilla. Lainamäärä on yhä korkea 5 199 euroa/asukas, eli yhteensä 340 miljoonaa. Ennakoitu lainamäärä asukasta kohden laskee ensi vuonna 37 euroa.
– Hyvien tulosten saamiseksi on keskeistä ymmärtää toiminnan ja talouden kytkös. Uudistumisella tarkoitetaan mm. kaupunkistrategian päivittämistä ja aseman alueen rakentumista moderniksi 2020-luvun palvelukeskukseksi. Myös kestävän kehityksen tavoitteet kuuluvat kokonaisuuteen. Ei pidä unohtaa digitalisaation systemaattisempaa hyödyntämistä palveluissa siten, että ne koetaan toimiviksi ja tehokkaasti järjestetyiksi, Itänen jatkaa.
Kaupunginhallitus käsittelee talousarvion marraskuun kokouksissa. Valtuustoon asia etenee 15.11.2021.
Investoinnit
Seinäjoki investoi ensi vuonna 35,6 miljoonaa euroa. Keskeisimmät investoinnit kohdistuvat talon- ja kadunrakentamiseen sekä hyvinvointiin ja kulttuuriin.
Kadut ja maa-alueet
- Kauppakadun muuttaminen kaksisuuntaiseksi (500 000 euroa)
- Yksityisteiden parantaminen (300 000 euroa)
- Atrian eritasoliittymän kaupungin osuus (200 000 euroa)
- Uusia tontteja tulee Pajuluomaan, Kärkeen ja Nurmon Kouraan
- Maa-alueita ostetaan noin miljoonalla eurolla
Suurimmat talonrakennushankkeet
- Yhteiskoulun salisiiven muutosrakentaminen luokkatiloiksi (3,5 milj.)
- Kasperin palvelutalon/Lintuviidan päiväkodin laajennus ja peruskorjaus (1,8 milj.)
- Aalto-keskuksen korjaustöiden viimeisenä vaiheena kunnostetaan Kansalaistori ja ympäröivät piha-alueet sekä alueen ulkovalaistus (1,0 milj.)
- Joupin päiväkodin peruskorjaus (900 000 euroa)
Muita merkittäviä hankkeita
- Aseman seutu (2,1 milj.)
- Hulevesi-investoinnit (1,7 milj.)
- Björkenheimin silta (800 000 euroa)
- Jouppilanvuoren tekonurmikentän huoltorakennus (500 000 euroa)
- Oma SP stadionnurmi (350 000 euroa)
- Pesäpallostadionin nurmen uusiminen ja kunnostu (300 000 euroa)
- Kansalaisopiston käytössä olleen entisen Tiklaksen tehdasrakennuksen muutos museopalvelujen keskusrakennukseksi (1,4 milj.)
- Törnävän kartanon remontti (130 000 euroa)
Veroperusteet pysyvät samana.
Kunnallisvero on 21,0 %.
Kiinteistöverot: mm. yleinen 1,45 %, vakituiset asuinrakennukset 0,60 % ja muut asuinrakennukset 1,65 %.
Taseessa kumulatiivista ylijäämää 30,0 miljoonaa euroa ja kaupunkikonsernilla 120,0 miljoonaa euroa.
Ennakoitu lainamäärä/asukas 5199 euroa, yhteensä 340,0 miljoonaa
Konsernilainaa 10 000 euroa/asukas, yhteensä noin 654 miljoonaa euroa.
Lisätiedot:
rahoitusjohtaja Mika Itänen, 040 566 1245
kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä, 050 340 3401
