Hukkakaura ja muut vieraslajit

Hukkakauran ja jättiputkien torjunta sisältyy ehdollisuuden vaatimuksiin.

Hukkakaura

Hukkakaura on erittäin vaikeasti torjuttava, yksivuotinen heinämäinen rikkakasvi. Se lisääntyy nopeasti. Yksi hukkakaurayksilö voi tuottaa satoja siemeniä, jotka säilyvät maassa itämiskykyisinä vuosia. Näin yksikin hukkakaurayksilö pystyy saastuttamaan nopeasti kokonaisen peltolohkon. Hukkakauran torjunta vaatii pitkää ja suunnitelmallista työtä.

Hukkakauran torjunta

Hukkakaura on hävitettävä jo esiintymisen alkuvaiheessa. Hukkakauraa torjuttaessa tärkeintä on koko kasvin hävittäminen. Torjuntakeinoja ovat kitkennän lisäksi viljelytekniset toimenpiteet ja kemiallinen torjunta.

• Kitkennässä on tärkeää ottaa koko kasvi maasta
  ja laittaa se heti ehjään säkkiin. Hukkakauroja ei saa jättää kasvustoon tai
  ojanpientareille, koska siemenet ovat itämiskykyisiä ja varisevat peltoon.
  Kitkentä tulee tehdä heti, kun hukkakaurat havaitaan kasvustossa ja
  kitkentäkierroksia on tehtävä 2-3 noin viikon välein. Säkit, joihin hukkakaurat
  on kerätty, tulee polttaa.
• Viljelyteknisiä toimenpiteitä ovat viljelykasvin
  valinta, myöhästetty kylvö, kesannointi, suorakylvö, kyntö, biologinen torjunta
  ja kitkentä.
• Kemiallisessa torjunnassa tärkeintä on valita
  oikea torjunta-aine, joka soveltuu ko. viljelykasville, ruiskutuksen
  oikea-aikainen suorittaminen, oikeat ainemäärät sekä huolellinen ruiskutustyö.
• Koneet ja laitteet on puhdistettava
  siirryttäessä pois hukkakauran saastuttamalta alueelta

Jos hukkakauraa ei torjuta asianmukaisesti siitä voi seurata maataloustukien menetyksiä, uhkasakko tai jopa teettämisuhka kasvuston hävittämiseksi.

Hukkakaurattomuustarkastus

Peruslohkon tai alueen haltija voi, suoritettuaan hukkakauran torjuntatoimenpiteet peruslohkolla tai muulla alueella, seuraavana kasvukautena tilata hukkakaurattomuustarkastuksen pinta–alatukiha-kemuksen yhteydessä tai muulla tavalla 31. päivään toukokuuta mennessä. Maaseutuelinkeinovi-Maaseutuelinkeinoviranomainen toteaa peruslohkon tai muun alueen hukkakaurasta vapaaksi, kun sillä ei kahtena peräkkäisenä kasvukautena tehdyssä tarkastuksessa havaita hukkakauraa. Lisäksi edellytetään, että torjuntaohjetta tai -suunnitelmaa on noudatettu.  Tarkastus tehdään toisena kasvukautena ilman erillistä pyyntöä jos ensimmäisen kasvukauden tarkastuksessa ei havaita hukkakauraa.
Tarkastusta ei saa suorittaa, jos kyseisenä kasvukautena:
• on peruslohkolla suoritettu hukkakauratorjuntatoimenpiteitä
• lohko on niitetty tai pahasti laossa
• lohkolla viljellään kauraa, rypsiä, rapsia, sinappia, ruista, kuminaa tai perunaa
• se on nurmella tai kesantona

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/kasvintuotanto/hukkakaura/

Tunnista viherpantaheinä ja rikkakananhirssi jo taimivaiheessa

Tehokkaasti leviävät ja vaikeasti torjuttavat vieraslajit viherpantaheinä ja rikkakananhirssi on tärkeää tunnistaa jo taimivaiheessa, jotta voidaan ryhtyä ajoissa asianmukaisiin torjuntakeinoihin.
Tunnistuskuvat
Tunnista ja torju rikkakananhirssiä

Jättiputket

Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum), persianjättiputki (Heracleum persicum) ja armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) on torjuttava maatalousmaalla joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä. (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150004#Pidm45237816240304 15§.)

Kurtturuusu

Kurtturuusun Rosa rugosa –laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Kurtturuusua ja sen valkokukkaista muotoa ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 alkaen.