Huolta aiheuttaa emokaupungin taloudellisesti heikompi tulos: tilikauden tulosalijäämä on -2,9 miljoonaa euroa (-44 euroa/asukas) alijäämäinen. Kaupunkikonsernina taloudellinen tulos on parempi, ja ylijäämä on +11,9 miljoonaa euroa (+178 euroa/asukas). Seinäjoen kaupunkikonsernin taseeseen kertyneet 125,5 miljoonan euron ylijäämät ovat yhä vahvalla tasolla.
Toimialat tekivät hyvää työtä sopeuttaessaan korkealle kasvanutta kulurakennetta. Toimintakate -178 750 050 euroa on vahvistunut 1,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja sen toteutuma oli parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa.
– Vaikka kaupunkikonsernina kaupungin talous on yhä vahvalla pohjalla, viime vuoden talouden kehitykseen ei voida tyytyä, sanoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.
Merkittävä investointivuosi
Emokaupungin 41 miljoonan ja kaupunkikonsernin peräti 98 miljoonan euron investoinnit kertovat kaupungin kasvusta.
Vuonna 2024 valmistuivat Törnävän ja Kärjen uudet koulut ja Linnunradan päiväkoti. Kertunlaakson koulua laajennettiin. Joulukuussa valmistuneessa asemanseudun ensimmäisessä vaiheessa kaupunkikonserni on ollut mukana mm. uuden pysäköintitalon rakennuttajana. Myös uusi opiskelija-asuntokohde valmistui. Uusia asuinaluelaajennuksia tehtiin Niemistöön ja Soukkajoelle.
Talouden painopiste hyvinvointialueuudistuksen jälkeen on yhä enemmän konsernitasoisessa tarkastelussa, koska sen suhteellinen painoarvo on kasvanut emokaupunkiin nähden. Konsernissa tuotetaan mm. koulutukseen, energiantuotantoon, yrittäjyyteen, asumiseen ja tapahtumiin liittyviä kuntapalveluja. Toisaalta emokaupunki vastaa tärkeistä koulutus-, elinvoima- ja kaupunkiympäristöpalveluista ja merkittävästä osasta investoinneista.
Talouden vahvistaminen jatkuu
Rahoitusaseman vahvistaminen on tärkeää sekä emokaupungissa että konsernissa. Suhteellinen velkaantuneisuus on molemmissa kasvussa. Syynä tähän on vuoden 2023 alussa tapahtunut hyvinvointialueuudistus, joka vei osan kuntien tuloista ja menoista, mutta velat jäivät. Talouden vahvistamista on jatkettava, jotta kaupungin hallittu kasvu mahdollistuu velkaantumatta.
Emokaupungin taseen kumulatiivinen 17,9 miljoonan euron ylijäämä tarvitsee vahvistavia toimia, ja samalla turvataan kaupungin investointikyvykkyyttä ja vaikuttavia palveluja. Lainamäärä 368,3 miljoonaa euroa on yhä korkea, ja siinä on kasvua edellisvuoteen 8 miljoonaa euroa.
Marraskuussa 2024 valtuusto päätti lisätä talousarvioon rakenteellinen talouden sopeutusohjelma vuosille 2025–2028. Tällä tavoitellaan yhteensä vähintään 15 miljoonan euron pysyviä taloudellisia vaikutuksia.
Tulopuolta vahvistettiin tuloveronkorotuksella kestävän taloudenpidon turvaamiseksi ja velkaantumisen vähentämiseksi. Uudessa kaupunkistrategiassa tasapainoisen talouden vaatimus hallitun kasvun turvaajana tullee olemaan vahvasti mukana.
Seinäjoella on edelleen Suomen paras yritysilmasto. Tämä käy ilmi esimerkiksi Suomen Yrittäjien kuntabarometri-tutkimuksessa (2024). Yrittäjyys on kaupunkistrategian kärkiteemoja.
Seinäjoen asukasluku on vuoden 2024 lopussa oli 66 610, ja tässä oli kasvua edelliseen vuoteen +0,7 % (+450). Etenkin kansainvälisyys Seinäjoella on voimistunut.
Kohti tulevaa
Kaupungin talouden vuotuinen kestävyysvaje on vuoden 2024 lopussa noin 8 miljoonaa euroa. Velkamäärän laskemiseen tarvitaan emokaupungissa 10 miljoonan euron tuloksia.
– Määrätietoisin ja rakenteitakin tarkastelevin toimin kestävyysvaje on tärkeää kuroa umpeen, jotta velkaantuminen kääntyy laskuun, toteaa rahoitusjohtaja Mika Itänen.
– Taloutta vahvistamalla investointikyvykkyys ja palvelut voidaan parhaiten pitää hyvällä tasolla kaupungin kasvaessa.
Valtion päättämät 9 miljardin eurojen sopeutustoimet ja valtionosuusleikkaukset (2025–2027) ja yleisen talouden hidas elpyminen euroalueella ja Suomessa näkyvät kuntien taloudessa. Työllisyysuudistuksessa on tärkeä onnistua ja viedä palvelu lähelle kuntalaisia. Tulevaisuudessa kansainvälistyminen näkyy aiempaa enemmän, ja se on otettava haltuun mm. kotouttamalla.
Kaupunki jatkaa hyvää työtä Seinäjoen kasvun eteen, mutta tekee toimia terveen talouden eteen.
– Meidän on uskallettava uudistua palveluissa rohkeasti digiälykkäänä ja kiinnostavana tulevaisuuden kaupunkina. Yhteisellä tekemisellä ja yksituumaisella päätöksenteolla onnistumme, sanoo Jaakko Kiiskilä.
Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen 31.3. Valtuustoon asia etenee 26.5.
